Esa Seppänen. Venäjä. Myyteille kyytiä! Helsinki-kirjat, 280 s., Porvoo 2012

1343545115_Seppanen.jpgVenäjän kertaus on opintojen äiti

Everstiluutnantti Esa Seppänen toimi tasavallan presidentti Urho Kekkosen adjutanttina 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Hän jätti armeijan vuonna  1980  ja siirtyi liike-elämän palvelukseen. Hän hyödynsi poliittisia suhteitaan ja venäjänkielen taitoaan Wärsilän ja Rauma-Repolan palveluksessa ja sitten Finsstroin Moskovan edustuston johtajana. Moskovassa hän asui kaikkiaan 11 vuotta.

Näistä tehtävistä kertynyttä kokemustaan hän on hyödyntänyt ahkerana tietokirjailijana. Jo heti armeijan jätettyään hän julkaisi kirjan adjutantti-ajan kokemuksistaan. 2000-luvulla häneltä ovat ilmestyneet Venäjää, Kekkosta ja molempia käsittelevät teokset Kuuma elokuu 1991– musta lokakuu 1993 Moskovassa (2001), Avaran sielun anarkia (2002), Miekkailija vastaan Tulivuori. Kekkonen – Hruštšev 1955–1964 (2004), Itäsuhteiden kolmiodraama. Kekkonen-Brežnev-Kosygin 1960-1980 (2007) ja UKK: n syvä jälki – perintö vai painolasti? (2009). Näistä UKKta, Brezhneviä ja Kosyginiä käsittelevä pohjautui samana vuonna aiheesta hyväksyttyyn Seppäsen väitöskirjaan.

Tämän vanhemman tuotannon kertaaminen on tässä tapauksessa otettava mukaan myös Seppäsen uusimman kirjan arvioon. Näin siksi, että Venäjä ei ainoastaan kertaa samoja aiheita kuin aiemmat kirjat niihin varsinaisesti uutta tuomatta, vaan itse asiassa käsittelee suurimmaksi osaksi niiden kirjoittamista ja niiden saamaa vastaanottoa. Kuten arviossani Kekkosta js Hrusthevia käsittelevästä kirjasta totesin, on Seppäsen kirjoilla omat ansionsa, jotka kuitenkaan eivät sillä lisäänny, että kirjoittaja siteeraa laajasti saamiaan kiitoksia. Nyt liki kolmesataasivuiseksi venytetty kirja olisi painavampi tiiviinä Venäjä-pamflettina, ilman vanhan kirjoitushistorian tarpeetonta kertaamista.

UKK- ja/tai Venäjän tutkimuksen harrastajien keskuudessa käydään aina välillä aika rajuakin polemiikkia, jossa yhtenä ääripäänä erottautuvat Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen kaltaiset UKK:n ja Venäjän demonisoijat ja toisena Kekkoselle lojaali kirjoittajakunta Juhani Suomen johdolla. Jälkimmäiseen ryhmään yksiselitteisesti lukeutuva Seppänen arvostelee ansiokkaasti edellisen edustajia ja osoittaa heidän tarkoitushakuisten tulkintojensa epäjohdonmukaisuuden. Olen monessa suhteessa itsekin lähempänä Seppäsen kuin hänen vastapuolensa näkemyksiä Kekkosesta ja Venäjästä, mutta on todettava, että myös hänen näkemyksensä on pitkälti sidottu vanhaan voimapoliittiseen ajatteluun. Sen vuoksi ihan johdonmukaisena ei hänenkään ajatuksenjuoksuaan voi aina pitää. ”Myyteille kyytiä!” otsikon alla on myös ihan riittävästi myyttisiä Venäjää koskevia yksinkertaistuksia.

Heinäkuu 2012

Vahva asekauppaa säätelevä sopimus tulossa !?!

Neuvottelut asekauppaa säätelevästä Arms Trade Treatystä lähestyvät New Yorkissa loppuvaihetta. Suomi on ollut neuvotteluissa hyvin aktiivinen muiden aloitteentekijämaiden kanssa tavoitteenaan vahva ja kattava sopimus. Vielä ei ole mahdollista varmuudella tietää syntyykö sopimus vai ei ja monet keskeiset avainkysymykset ratkeavat vasta neuvottelujen loppuvaiheessa.

Pienaseiden (Small Arms and Light Weapons) saaminen sopimuksen piiriin on todennäköistä, mutta ammusten sisällyttäminen on vielä avoin. Kaupan luvittamisen kriteereiden osalta on vielä enemmän avoimia kysymyksiä, joiden lopullinen muotoilu pitkältä ratkaisee sopimuksen todellisen merkityksen.

On syytä alleviivata, ettei sopimus Arms Trade Treatyn nimellä ole itseisarvo, vaan sen täytyy johtaa myös todelliseen muutokseen. On parempi olla hyväksymättä heikkoa sopimusta kun hyväksyä sellainen, joka vain legitimoisi asekauppaa vaikuttamatta todellisuudessa sen laajuuteen, vähentämättä aseiden laitonta leviämistä ja käyttöä ihmisoikeuksien rikkomuksiin ja muihin laittomiin tarkoituksiin.

Pettymys New Yorkissa ei saa pysäyttää ATT-prosessia

ATT konferenssi asekauppaa säätelevästä sopimuksesta päättyi eilen tuloksettomana. Suomi yhtenä seitsemästä prosessin käynnistäneen aloitteen tehneestä maasta teki neljän viikon ajan työtä vahvan ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi. Hyvää työtä tehneen konferenssin puheenjohtajan Garcia Moritanin johdolla tarjolla oli kohtuullisen hyvä sopimus. Olisimme toki halunneet vieläkin vahvemman sopimuksen, mutta tämäkin merkitsisi huomattavaa parannusta asekaupan nykyiseen täysin säädeltämättömään ja valvomattomaan tilaan nähden.

Kovin isoista asioista ei sopimuksen syntyminen enää jäänyt kiinni. Muutamilta mailta puuttui erilaisista syistä kuitenkin nyt valmius sitoutua sopimukseen. Yhdysvaltojen ilmoitettua, että se tarvitsisi lisäaikaa sopimuksen työstämiseen ja harkintaan, siihen liittyi heti ryhmä epäröiviä maita, kuten Venäjä, Kuuba, Pohjois-Korea ja Venezuela.

Työ vahvan ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi ei kuitenkaan jää tähän. Sopimuksen takana on nyt vahva momentum, kuten ilmeni Meksikon noin sadan maan puolesta käyttämässä puheenvuorossa. Seuraavaksi asia siirtyy YK:n yleiskokouksen käsittelyyn. Työtä täytyy jatkaa olemassa olevan sopimusluonnoksen pohjalta niin, että maailman tarvitsema ja YK:n jäsenmaiden ylivertaisen enemmistön kannattama sopimus saadaan valmiiksi. Jos asia ei etene YK:ssa on myös mahdollista, vaikkei vielä toivottavaa eikä tavoiteltavaa, että prosessi jatkuu YK:n ulkopuolella.

28.7. 2012

Vahva asekauppaa säätelevä sopimus tulossa !?!

Neuvottelut asekauppaa säätelevästä Arms Trade Treatystä lähestyvät New Yorkissa loppuvaihetta. Suomi on ollut neuvotteluissa hyvin aktiivinen muiden aloitteentekijämaiden kanssa tavoitteenaan vahva ja kattava sopimus. Vielä ei ole mahdollista varmuudella tietää syntyykö sopimus vai ei ja monet keskeiset avainkysymykset ratkeavat vasta neuvottelujen loppuvaiheessa.

Pienaseiden (Small Arms and Light Weapons) saaminen sopimuksen piiriin on todennäköistä, mutta ammusten sisällyttäminen on vielä avoin. Kaupan luvittamisen kriteereiden osalta on vielä enemmän avoimia kysymyksiä, joiden lopullinen muotoilu pitkältä ratkaisee sopimuksen todellisen merkityksen.

On syytä alleviivata, ettei sopimus Arms Trade Treatyn nimellä ole itseisarvo, vaan sen täytyy johtaa myös todelliseen muutokseen. On parempi olla hyväksymättä heikkoa sopimusta kun hyväksyä sellainen, joka vain legitimoisi asekauppaa vaikuttamatta todellisuudessa sen laajuuteen, vähentämättä aseiden laitonta leviämistä ja käyttöä ihmisoikeuksien rikkomuksiin ja muihin laittomiin tarkoituksiin.

Pettymys New Yorkissa ei saa pysäyttää ATT-prosessia

ATT konferenssi asekauppaa säätelevästä sopimuksesta päättyi eilen tuloksettomana. Suomi yhtenä seitsemästä prosessin käynnistäneen aloitteen tehneestä maasta teki neljän viikon ajan työtä vahvan ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi. Hyvää työtä tehneen konferenssin puheenjohtajan Garcia Moritanin johdolla tarjolla oli kohtuullisen hyvä sopimus. Olisimme toki halunneet vieläkin vahvemman sopimuksen, mutta tämäkin merkitsisi huomattavaa parannusta asekaupan nykyiseen täysin säädeltämättömään ja valvomattomaan tilaan nähden.

Kovin isoista asioista ei sopimuksen syntyminen enää jäänyt kiinni. Muutamilta mailta puuttui erilaisista syistä kuitenkin nyt valmius sitoutua sopimukseen. Yhdysvaltojen ilmoitettua, että se tarvitsisi lisäaikaa sopimuksen työstämiseen ja harkintaan, siihen liittyi heti ryhmä epäröiviä maita, kuten Venäjä, Kuuba, Pohjois-Korea ja Venezuela.

Työ vahvan ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi ei kuitenkaan jää tähän. Sopimuksen takana on nyt vahva momentum, kuten ilmeni Meksikon noin sadan maan puolesta käyttämässä puheenvuorossa. Seuraavaksi asia siirtyy YK:n yleiskokouksen käsittelyyn. Työtä täytyy jatkaa olemassa olevan sopimusluonnoksen pohjalta niin, että maailman tarvitsema ja YK:n jäsenmaiden ylivertaisen enemmistön kannattama sopimus saadaan valmiiksi. Jos asia ei etene YK:ssa on myös mahdollista, vaikkei vielä toivottavaa eikä tavoiteltavaa, että prosessi jatkuu YK:n ulkopuolella.

28.7. 2012

A robust Arms Trade Treaty in sight !?!

Negotiations on the Arms Trade Treaty in New York are approaching their final stage. Finland has actively worked together with the other cosignatories of the original proposal to start the process with the aim of achieving a robust and comprehensive treaty. It is still not possible to know for certain whether the treaty will come into being or not, and many key questions will be resolved only at the end of the negotiations.

It looks as if Small Arms and Light Weapons will be covered by the treaty but it is still open whether ammunitions will also be included. The criteria for authorizing sales remain even more open, and the way they will be resolved will determine the real value of the treaty,

It has to be underlined, that an Arms Trade Treaty is not an end in itself, it has also to make a real difference. It is better to reject a weak treaty than to agree to a treaty which will only serve to legitimize the arms trade, without any real effects on the scope of the trade, the proliferation of illegal arms and their use for human rights abuses and other illegal ends.

24.7. 2012

Vuosi Utöyan joukkomurhasta

Tänään on kulunut vuosi Norjan Utöyan joukkomurhasta. Norjan ulkoministerikollegani Jonas Gahr Störe kertasi pari päivää sitten International Herald Tribunessa julkaistussa artikkelissaan norjalaisten tärkeimmän johtopäätöksen tapahtumasta: vapaan yhteiskunnan vastauksen tällaiseen tulee olla avoimuuden ja demokratian lisääminen.

Oikeusvaltion tulee vastata rikollisiin terroritekoihin normaalien, avoimien oikeusprosessien keinoin. Störe kirjoittaa, että erikoistuomioistuimet, suljetut oikeudenkäynnit tai muut tavat reagoida terroritehoihin oikeusvaltioperiaatteet syrjäyttävin tavoin toimii vapaan yhteiskunnan perusperiaatteita vastaan hyökkäävien ekstremistien hyväksi. Tämä ei ole pehmeätä idealismia, vaan sen tunnistamista, että kestävä turvallisuuus saavutetaan vain oikeusvaltioon ja demokratian arvoihin ankkuroitunein keinoin. Ääri-ilmiöt menestyvät parhaiten suljetuissa yhteiskunnissa, joissa ne voivat lymytä valottomissa sopukoissa. Vihapuhetta vastaan toimiminen oikeusvaltion keinoin on osa tätä valottamista ja ekstremististen tekojen ennalta ehkäisemistä.

22.7. 2012