Viro ja Suomi, satavuotiaat Suomenlahden sisaret

Yhteistä muutaman kuukauden erolla itsenäisyytensä julistaneille Suomelle ja Virolle on, että molempien itsenäistyminen kävi mahdolliseksi maailmansodan käänteiden ja Venäjän vallankumouksen seurauksena. Suomalaiset olivat tsaarin alaisuudessa voineet ylläpitää ja kehittää laajaa itsehallintoa oman kansallisen hallituksen, oman rahayksikön ja omien postimerkkien sekä vuoden 1906 jälkeen senaikuisen maailman moderneimman ja demokraattisimman kansanedustuslaitoksen varassa. Itse asiassa suomalaiset olivat tsaarin […]

Lue lisää...

Suomi, aseriisunta ja Ottawan miinasopimus

Itsetuntoani hivelee, kun minut Tarja Halosen ohella nostetaan yhdeksi keskeiseksi vastuulliseksi siitä, että Suomi on liittynyt jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Vahvaa kannatustani sopimukselle kieltämättä en kuitenkaan pidä itseäni niin korvaamattomana, että uskottelisin Suomen jääneen ilman minua sopimuksen ulkopuolelle. Sopimukseen liittymistä on ollut toteuttamassa useampi hallitus eri kokoonpanoissa ja sen ratifiointi tapahtui eduskunnassa laajalla enemmistöllä. Sopimukseen johtanut […]

Lue lisää...

Suomi ja EU:n puolustusyhteistyö

Turvallisuuspoliittisessa kirjoittelussa kohtaa usein väitteen, että Suomi, ja nimeltä mainiten presidentti Halonen ja minä ulkoministerinä olisimme vastustaneet Euroopan Unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön syventämistä yleensä ja erityisesti niin, että olisimme olleet vesittämässä Lissabonin sopimuksen 42. artiklassa olevaa, joskus harhaanjohtavasti turvatakuulausekkeeksi kutsuttua keskinäisen avunannon velvoitetta kannattamalla siihen liitettyä lausetta, jonka mukaan ”Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden […]

Lue lisää...

Venäjä ja informaatiovaikuttaminen

Monet ovat huomauttaneet, että tämän sivun päivitykset ovat harventuneet, sekä blogin että kirjavinkkien osalta. Facebookissa olen ollut vähintään yhtä aktiivinen päivittäjä kuin ennenkin, mutta tätä sivua olen viime aikoina lisännyt melko harvakseen. Jonkinlaisena uuden vuoden lupauksena koetan parantaa tapani. Kaikkea mitä on ajateltu, selvitelty ja kirjoitettu muualla ei ole järkevää yrittääkään esittää eteenpäin omissa nimissään, vaan jakaa […]

Lue lisää...

Työväentalot 100-vuotiaassa Suomessa

Työväenliikkeen järjestäytyminen nostatti työväentaloja ympäri Suomea. Vuonna 1916 työväentaloja oli jo 940, enemmän kuin kirkkoja koko Suomessa. Kun työväenliike järjestäytyi oli tavallista, että se tapahtui yhden suuren työväenyhdistyksen siipien suojassa niin, että naisten ja nuorten osastot, ammattiosastot, kuorot, orkesterit, kirjastot, opintopiirit, lukusalit, ravitsemusliikkeet, näyttämöt ja urheiluseurat olivat saman yhdistyksen jaostoja. Silloin myös työväentalosta tuli näiden […]

Lue lisää...