Euroopan Unioni on yleensä ollut kiitettävän aktiivinen puuttuessaan eri tavoin unionin jäsenyyttä hakeneissa ehdokasmaissa ja kaikissa muissakin maissa esiintyviin ihmisoikeuksien loukkauksiin sekä oikeusvaltion toimintaa ja hyvää hallintoa koskeviin puutteisiin. EU:n vaikutusvalta on suurimmillaan silloin, kun maat ovat neuvottelemassa Unionin jäsenyydestä, mutta kun neuvottelut ovat päättyneet ja jäsenyys toteutunut ei EU:lla enää olekaan vastaavia vaikutusmahdollisuuksia. Niinpä […]
Lue lisää...Myrsky vesilasissa
Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä pyöritetty juttua siitä, miten olisin vaatimassa akateemisen tutkimuksen suitsimista ja sananvapauden rajoittamista. Näin siksi, että lausuin kysyttäessä mielipiteeni erään maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevän everstiluutnantin facebook-esiintymisistä. Puolustan aina akateemista vapautta, enkä ole koskaan reagoinut kyseisen henkilön minkäänlaisiin akateemisiin näyttöihin, joita en edes lainkaan tunne. En ole muutenkaan hänen toimintaansa seurannut, mutta olen […]
Lue lisää...ETYJ + 40
Itsenäisyysjuhlinta kotimaassa on parina viime vuonna jäänyt minulta väliin samaan aikaan pidetyn ETYJ:n ministerikokouksen vuoksi. Nyt pääsin takaisin Baselin ETYJ-kokouksesta jo itsenäisyyspäivän aatoksi. ETYJ on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon otsikoissa. Syy on Ukrainan kriisissä, joka on synnyttänyt sen paradoksaalisen tilanteen, että samalla kun ETYJ:n neljäkymmentä vuotta sitten vahvistettuja periaatteita voimapolitiikasta pidättäytymisestä, valtioiden sisäisiin asioihin […]
Lue lisää...Kansalaisyhteiskunta ja edustuksellinen demokratia tarvitsevat toisiaan
Eduskunta hyväksyi lain tasa-arvoisesta avioliitosta. Hieno asia jota on enimmäkseen juhlittu (ja vähäisemmässä määrin murehdittu) sisältönsä puolesta. Merkittävänä on pidetty myös sitä, että tämä on ensimmäinen kerta kun eduskunta päättää mistään asiasta kansalaisaloitteen pohjalta. Sekin on ihan hyvä asia, mutta ei sellainen, joka antaisi aihetta villeimpiin puheisiin siitä miten tämä merkitsee poliittisten puolueiden ja jopa […]
Lue lisää...Pysäytetään luokkayhteiskunnan paluu!
Työväenliike syntyi luokkayhteiskunnassa, jonka kumoamisen se otti tavoitteekseen. Kommunisteille kumoaminen tarkoitti proletariaatin diktatuuria, sosialidemokraateille luokkaerojen tasoittamista ja asteittaista hävittämistä. Suunnannäyttäjänä tässä oli pohjoismaiden sosialidemokratia, jonka tavoitteeksi Ruotsissa jo 20-luvulla otettiin ’kansankoti’. Se tarkoitti sitä, että sosiaalipolitiikka yhteiskunnallisine palveluineen ja tulonsiirtoineen kattoi koko väestön yhtäläisen perustein, eikä siis ollut enää vain tarveharkintaista köyhäinhoitoa. Pohjoismainen hyvinvointivaltion malli […]
Lue lisää...