On selvää, ettei kehysriihestä koskaan voi saada sellaista tulosta, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Siksi toiseksi paras tulos on sellainen, johon kaikki olisivat yhtä suuressa määrin tyytymättömiä. Reaktioista päätellen tässä on voitu jopa onnistua, mutta hyvä ei ole sekään jos tyytymättömyys jakaantuu kovin epätasaisesti.

Sosialidemokraateilla oli ratkaisulle kolme isoa tavoitetta. Sen täytyi olla uskottava niin, että luottamus Suomen talouden kestokykyyn ja vakauteen ei vaarannu, sen täytyi tukea talouden kasvua ja työllisyyttä ja sen täytyi olla oikeudenmukainen ja toteuttaa myös hallitusohjelman tavoitetta eriarvoisuuden vähentämisestä.

Ensimmäisessä tavoitteessa uskottavuus meidän kapitalistisessa markkinataloudessamme on pitkälti ns. markkinavoimien ja luottoluokittajien silmissä määräytyvä asia, jolla ei välttämättä ole yhteyttä todelliseen velkakestävyyteen ja vakauteen. Uskottavuutta voidaan näissä oloissa joutua hakemaan myös keinoilla, jotka ovat toisen tavoitteen eli kasvun ja työllisyyden kanssa ristiriidassa. Tätä päätökseen liitetty kasvu- ja työllisyyspaketti kompensoi vain osittain, kuten näkyy esim. siinä miten liikennerahoja leikataan yhtäällä ja lisätään toisaalla.

Kolmannen tavoitteen eli eriarvoisuuden vähentämisen kannalta veroratkaisut ovat kokonaisuudessaan tehtyjen laskelmien mukaan lievästi tuloeroja kaventavia. Leikkaukset taas vievät etupäässä toiseen suuntaan. Näiden osalta laskelmia vielä tehdään kiireellä.

On helppo osoittaa, missä kohdin ratkaisut olisivat voineet olla parempia. Jos se olisi ollut vain sosialidemokraateista kiinni, ne olisi myös tehty vähän toisin. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että pöydässä tarjolla oli pääasiassa vain paljon huonompia vaihtoehtoja.

Isoin asia tietenkin on kysymys siitä, antaako paketti kokonaisuudessaan paremmat mahdollisuudet hyvinvointivaltion kestävyyden turvaamiseen. Siihen liittyvät myös suurimmat epävarmuudet, sillä tapa ja aikataulu, jolla isoja rakenteellisia muutoksia nytkin valmisteltiin oli sellainen, jossa kaikkien vaikutusten ja seurausten arviointi jäi pakostakin vajavaiseksi. Siten päätösten jatkotyö voi tuottaa vielä yllätyksiä ja ongelmia, mutta myös niin, että oikein loppuunvietyinä ne voivat myös parantaa nyt syntynyttä kuvaa.

Kaikki ei siis ole suinkaan selvää ja valmista loppuhallituskautta ajatellen. Tältäkin kannalta vasemmistoliiton päätös jättää hallitustyö on valitettava asia. Puolue kykeni myötävaikuttamaan demareiden tukena molemmille tärkeiden asioiden toteutumiseen hallitustyöskentelyssä ja kernaasti olisi suonut, että he olisivat jatkossakin olleet mukana vaikuttamassa.

 26.3. 2014 

The Organisation for Security and Co-operation in Europe (OSCE) took the decision on Friday 20.3. to deploy a Special Monitoring Mission to Ukraine. OSCE will send 100 experts to Ukraine to monitor and report about the security situation. Human rights and rights of persons belonging to minorities will also be central in the mission’s work. Finland is also ready to send experts to the mission.  Long and difficult negotiations were needed to reach agreement on the Special Monitoring Mission, and the agreement is a small but important sign of the international community’s will to overcome the crisis together. The decision of the mission was made by consensus among OSCE’s 57 participating states, among them all EU-countries, Ukraine, US and Russia. It is important that Russia is thus taking part in the common international efforts in Ukraine.This is not a solution to the crisis, but may hopefully help to prevent its deepening and expansion. For this reason enlargening and strengthening the mission is also needed.22.3. 2014

  Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj päätti 20.3. perjantai-iltana monitorointimission lähettämisestä Ukrainaan. Etyj lähettää Ukrainaan lähipäivinä 100 asiantuntijaa seuraamaan turvallisuustilannetta ja raportoimaan siitä. Ihmisoikeuksien toteutuminen ja vähemmistöjen asema ovat keskeisessä osassa mission työtä. Myös Suomi on lähettämässä asiantuntijoita missioon.   Monitorointimissiosta neuvoteltiin pitkään, ja nyt syntynyt ratkaisu on pieni mutta tärkeä merkki kansainvälisen yhteisön pyrkimyksestä toimia yhdessä Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi. Päätös monitorointimissiosta tehtiin yhdessä Etyjin 57 jäsenmaan kesken, joukossa EU-maiden lisäksi mm. Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä. On tärkeää, että Venäjä on näin saatu mukaan kansainvälisen yhteisön toimintaan Ukrainassa. Tämä ei kriisiä ratkaise, mutta toivottavasti voi ehkäistä sen syvenemistä ja laajentumista. Sen vuoksi mission nopea laajentaminen ja vahvistaminen olisi myös tarpeen. 22.3. 2014