Seppo Heikki Salonen. Puotipuksusta suureksi toveriksi. Onni Toivosen elämä

Edita, 239 s., Helsinki 20051118037504_toivonen.jpg

Isokenkäinen toveri monessa mukana

 Porissa v. 1895 syntynyt Onni Toivonen menetti yhdeksänvuotiaana puuseppä-isänsä. Äiti Maria joutui kahdeksanlapsisen perheen yksinhuoltajaksi, mutta selviytyi tehtävästä kunnialla, myös turvautumalla silloiseen vaatimattomaan köyhäinapuun. Pitempään opiskeluun ei perheen lahjakkaimmillakaan lapsilla kuitenkaan ollut mahdollisuuksia. Onnikin sai aloittaa työelämässä 13-vuotiaana puotipuksuna, ensin yksityiskauppiaan ja sitten osuuskaUpan palveluksessa. Maailmansotaan mennessä Toivonen oli kohonnut jo Rauman osuuskaupan johtajaksi.

 Kansalaissota katkaisi lupaavasti alkaneen osuusliikeuran. Aivan selvää kuvaa Raumalla kansanvaltuuskunnan ”pankkikomissaariksi” nimetyn Onni Toivosen osuudesta kansalaissotaan ei kirjasta saa. Joka tapauksessa valkoisten viha punaisia kohtaan oli Raumalla sitä luokkaa, että Toivonenkin yritti paeta punakaartien mukana. Lahden tienoilla hänetkin vangittiin ja palautettiin Rauman suojeluskunnan armoille.

 Onni Toivonen selvisi seitsemän vuoden kuritushuonetuomiolla, mutta niissä sattumanvaraisissa oloissa hän olisi yhtä hyvin voinut jakaa teloitetun vanhemman veljensä kohtalon. Vankeutta kesti toukokuuhun 1920 saakka. Vuoden 1918 kokemukset eivät kuitenkaan tehneet Onni Toivosesta vallankumouksellista, vaan hän pysyi aina vankasti tannerilaisena sosialidemokraattina. Toivosen tannerilaisuus oli sekä poliittista että henkilösuhteisiin liittyvää, sillä hän pääsi kohta vapauduttuaan Kulutusosuuskuntien Keskusliiton palvelukseen sihteeriksi ja myöhemmin johtajaksi. Hän toimi lähes kirjaimellisesti Tannerin oikeana kätenä, joka hallintoneuvoston kokouksissa istui puheenjohtajan oikealla puolella.

 Osuuskauppaihmisenä Toivonen oli ahkera kansanvalistaja. Puhujana hän ei ollut KK:n matkasaarnaajan Yrjö Kallisen luokkaa, mutta kirjoittajana sitäkin ahkerampi. Salosen kokoama lista luettelee nelisenkymmentä Toivosen osuustoiminta-aiheista julkaisua. Niitä jo nimien perusteella leimasi käytännönläheisyys. Toivosen laajaan tuotantoon kuuluvat mm teokset Myyjän katekismus, Tarjoilija, Tavaranäyttelyt ja Taitava myyjä.

 Maailmansodan syttyminen syksyllä 1939 siirsi Suomenkin säännöstelytalouteen. Sitä johti erikseen perustettu kriisinajan kansanhuoltoministeriö. Kymmenen vuoden aikana ministeriön johdossa ehti toimia liki kymmenen ministeriä, heistä viimeisenä Fagerholmin hallituksessa vv. 1948-50 Onni Toivonen. Käytännössä Toivonen ministeriön keskeisimpänä osastopäällikkönä oli ministeriön tosiasiallinen johtaja koko ministeriön olemassaolon ajan.

 Vielä kansanhuoltoministeriössä ollessaan ja siellä töitä jatkaessaan Toivonen sai pestin myös toiseen kansalle hyvin läheiseksi muodostuneeseen instituutioon, kun hänet keväällä 1945 nimitettiin Yleisradioon pääjohtajan varamieheksi. Toivonen oli ollut Yleisradion hallintoelimissä jo aiemmin edustamassa yhtä yhtiön perustajaosakkaista eli KK:ta. Toivosen tehtävänä oli toimia yhtiössä sen sodanjälkeisen pääjohtajan Hella Wuolijoen ”päällystakkina”. Kun Wuolijoki v. 1949 erotettiin jatkoi Toivonen päätoimisena johtajana yhtiössä, jonka johtoon tuli väritön ja hajuton Einar Sundström.

 Näiden Toivosen päätehtävien ohella Salonen kirjoittaa ”monessa mies mukana” tyylisesti myös Toivosen tehtävistä Nesteen hallintoneuvoston ja Työväen Akatemian johtokunnan puheenjohtajana.

 Toivosella oli merkittäviä tehtäviä kansankunnan tärkeissä vaiheissa. Valitettavasti suppean kirjan käsittelyssä näiden tehtävien ja niitä hoitaneen ihmisen kuvaus jää enemmän historiikinomaiseksi kuin tutkimukselliseksi ja enemmän anekdootteihin kuin analyysiin perustuvaksi. Sääli, sillä aineksia olisi ilmeisesti ollut enempäänkin.

 Siitä Salonen saa kuitenkin pisteitä, ettei hän maalaa kohteestaan pelkkää silottelevaa henkilökuvaa, vaan käsittelee myös Toivosen outoa avioliittoa ja hänen naissuhteitaan. Kirjassa on myös Toivosen toimiin liittyviä viittauksia menettelyihin ja tapauksiin, jotka nykypäivän valossa olisivat virkamieheltä jo hyväksyttävän ja eettisesti tuomittavan välisen rajan väärälle puolelle sijoittuvia. Mutta mikä oli Toivosen omistama Kal-Va Oy jonka Toivoselle aiheuttamiin murheisiin kirjassa vain viitataan niitä lähemmin käsittelemättä?

 kesäkuu 2005