Peter Harry Brown ja Pat H. Broeske: Howard Hughes. The Untold Story

Timewarner, 486 s., St.Ives plc., 2005 (1. painos 1996)

Sairaskertomus

1114147913_0306813920.jpg

Peter Brownin ja Pat Broeskin eksentrisestä monimiljonääristä Howard Hughesta kirjoittaman elämäkertakirjan liitteissä on yli nel­jänkymmenen nimen (epätäydellinen) lista naisista – etu­päässä Hollywood-tähdistä (Ava Gardner, Jean Harlow, Ginger Rogers, Rita Hayworth, Katherine Hepburn ym) tai sellaiseksi pyrki­neistä – joita Hughes käytti tai yritti käyttää rakastajat­tari­naan. Käyttö sana tässä kuvaa suh­teiden laatua.

Toisessa liitelistassa luetellaan elokuvat, joiden tuottaja­na, joissain jopa ohjaajana, Howard Hughes oli mukana. Kolmannella listalla on lueteltu Hughesin saavutukset ja ennätykset arvoste­tulla ilmailun Harmon-patsaalla palkittuna lentäjänä.

Naiset, lentämi­nen ja elokuvat kietoutuivat Hughesin elämässä yhteen. Hughes hakeutui Hollywood-tuottajaksi tehdäkseen elokuvia lentä­misestä ja ennen kaikkea voidakseen studiopäällikkönä tarjo­ta lupauksia loisteli­aasta urasta valkokankaalla kauniille nuo­rille naisille, joihin hän silmänsä oli iskenyt. Myös lentäjän­taitojaan ja lento­ko­nei­taan hän käytti samanlaisiin viettelytar­koituksiin.

Näihin liitteisiin olisi myös voinut lisätä listan Hughesin todellisista tai luulotelluista taudeista ja sairauksista sekä hänen käyttämistä lääkeaineista. Kuollessaan v. 1976 72-vuoti­aana Hughes oli kipuja lievittäviä ja tajuntaa sumentavia lääke­aineita täyteen pumpattu, 20-luvulta alkaen syfiliksen vaivaa­ma ihmis­raunio, jonka kuolinsyyksi olisi Brownin ja Broeskin mukaan tullut todeta avustajien tahallaan tai tahat­to­masti häneen ruis­kuttama huumaavien lääkkeiden yliannos­tus.

Hän olisi kyllä voinut kuolla useasti aiemminkin, sillä liite­luettelon olisi myös voinut tehdä niistä neljästätoista vakavasta auto- tai lento-onnettomuudesta, joissa hän – aina itse ohjaimis­sa – oli mukana. Useissa Hughes loukkaantui pahoin itse, mutta kuolema kohtasi vain jalankulkijoita tai matkustajia.

Pysyviin parisuhteisiin Hughes ei kyennyt, hänen tuottamansa elokuvat eivät ole jääneet historiaan, eikä hän palkinnois­taan huolimatta erityisen taitavalta tai ainakaan luotet­tavalta lentä­jältä aiheuttamiensa onnettomuuksien valossa tuntu­nut.

Miljonäärinä Hughes oli perijä. Hänen omaisuutensa perustui hänen isänsä Howard Hughes vanhemman keksimään öljynporaustekno­lo­giaan, jota patenttia hyödyntänyt Hughesin perimä Hughes Tool Co oli vuosikymmeniä pojalle suuria rikkauksia tuottanut rahasam­po. Hughes nuorempi laajensi sammon turvin liiketoimiaan elokuvi­en tuotantoon, lentokoneiden rakentamiseen ja ilmailuun omistaen enimmillään RKO:n elokuvastudiot ja TWA lentoyhtiön, joista kuitenkin joutui lopulta luopumaan.

Oliko Hughes siis pelkästään perintönsä tärvellyt playboy-tuh­laajapoika, vai oliko hänellä myös omia ansioita liikemiehenä? Tähän ei tästä nais- ja sairaskertomuksiin keskittyvästä kirjasta valitettavasti löydy selvää vastausta. Nyt Hughe­sin liiketoimet, samoin kuin hänen poliittiset suhteensakin, jäävät hyvin ylimal­kaisen kuvauksen varaan. Brownin ja Broes­ken mukaan Hughes oli epäsuorasti syypää Waterga­te-murtoon, sillä Nixonin vaalitoi­mis­ton lähettämät murtomiehet etsivät Nixonille raskaut­tavia tietoja Hughesin vaalirahoitukses­ta voidakseen tuhota ne.

Brownin ja Broesken Hughes-elämäkerta ilmestyi jo kohta kymmenen vuotta sitten, mutta on päässyt uusiin painok­siin Martin Scorce­sen uuden The Aviator elokuvan suosion myötä. Oscar-ehdok­kuus ei ole asia joka houkut­telisi minua elokuviin, eikä kirjan perus­teella tapahtunut tutus­tuminen sen aihepiiriin­kään sitä tee.

 huhtikuu 2005