Timewarner, 486 s., St.Ives plc., 2005 (1. painos 1996)
Sairaskertomus
Peter Brownin ja Pat Broeskin eksentrisestä monimiljonääristä Howard Hughesta kirjoittaman elämäkertakirjan liitteissä on yli neljänkymmenen nimen (epätäydellinen) lista naisista – etupäässä Hollywood-tähdistä (Ava Gardner, Jean Harlow, Ginger Rogers, Rita Hayworth, Katherine Hepburn ym) tai sellaiseksi pyrkineistä – joita Hughes käytti tai yritti käyttää rakastajattarinaan. Käyttö sana tässä kuvaa suhteiden laatua.
Toisessa liitelistassa luetellaan elokuvat, joiden tuottajana, joissain jopa ohjaajana, Howard Hughes oli mukana. Kolmannella listalla on lueteltu Hughesin saavutukset ja ennätykset arvostetulla ilmailun Harmon-patsaalla palkittuna lentäjänä.
Naiset, lentäminen ja elokuvat kietoutuivat Hughesin elämässä yhteen. Hughes hakeutui Hollywood-tuottajaksi tehdäkseen elokuvia lentämisestä ja ennen kaikkea voidakseen studiopäällikkönä tarjota lupauksia loisteliaasta urasta valkokankaalla kauniille nuorille naisille, joihin hän silmänsä oli iskenyt. Myös lentäjäntaitojaan ja lentokoneitaan hän käytti samanlaisiin viettelytarkoituksiin.
Näihin liitteisiin olisi myös voinut lisätä listan Hughesin todellisista tai luulotelluista taudeista ja sairauksista sekä hänen käyttämistä lääkeaineista. Kuollessaan v. 1976 72-vuotiaana Hughes oli kipuja lievittäviä ja tajuntaa sumentavia lääkeaineita täyteen pumpattu, 20-luvulta alkaen syfiliksen vaivaama ihmisraunio, jonka kuolinsyyksi olisi Brownin ja Broeskin mukaan tullut todeta avustajien tahallaan tai tahattomasti häneen ruiskuttama huumaavien lääkkeiden yliannostus.
Hän olisi kyllä voinut kuolla useasti aiemminkin, sillä liiteluettelon olisi myös voinut tehdä niistä neljästätoista vakavasta auto- tai lento-onnettomuudesta, joissa hän – aina itse ohjaimissa – oli mukana. Useissa Hughes loukkaantui pahoin itse, mutta kuolema kohtasi vain jalankulkijoita tai matkustajia.
Pysyviin parisuhteisiin Hughes ei kyennyt, hänen tuottamansa elokuvat eivät ole jääneet historiaan, eikä hän palkinnoistaan huolimatta erityisen taitavalta tai ainakaan luotettavalta lentäjältä aiheuttamiensa onnettomuuksien valossa tuntunut.
Miljonäärinä Hughes oli perijä. Hänen omaisuutensa perustui hänen isänsä Howard Hughes vanhemman keksimään öljynporausteknologiaan, jota patenttia hyödyntänyt Hughesin perimä Hughes Tool Co oli vuosikymmeniä pojalle suuria rikkauksia tuottanut rahasampo. Hughes nuorempi laajensi sammon turvin liiketoimiaan elokuvien tuotantoon, lentokoneiden rakentamiseen ja ilmailuun omistaen enimmillään RKO:n elokuvastudiot ja TWA lentoyhtiön, joista kuitenkin joutui lopulta luopumaan.
Oliko Hughes siis pelkästään perintönsä tärvellyt playboy-tuhlaajapoika, vai oliko hänellä myös omia ansioita liikemiehenä? Tähän ei tästä nais- ja sairaskertomuksiin keskittyvästä kirjasta valitettavasti löydy selvää vastausta. Nyt Hughesin liiketoimet, samoin kuin hänen poliittiset suhteensakin, jäävät hyvin ylimalkaisen kuvauksen varaan. Brownin ja Broesken mukaan Hughes oli epäsuorasti syypää Watergate-murtoon, sillä Nixonin vaalitoimiston lähettämät murtomiehet etsivät Nixonille raskauttavia tietoja Hughesin vaalirahoituksesta voidakseen tuhota ne.
Brownin ja Broesken Hughes-elämäkerta ilmestyi jo kohta kymmenen vuotta sitten, mutta on päässyt uusiin painoksiin Martin Scorcesen uuden The Aviator elokuvan suosion myötä. Oscar-ehdokkuus ei ole asia joka houkuttelisi minua elokuviin, eikä kirjan perusteella tapahtunut tutustuminen sen aihepiiriinkään sitä tee.
huhtikuu 2005
