Pohjoismaiden neuvoston 60-vuotisjuhlaistunto alkoi tänään Helsingissä. Pääministereiden kokouksen yhteydessä ilmoitettiin, että Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet antaa periaatteessa myönteisen vastauksen Islannin tiedotusteluun valmiudestamme osallistua Islannin ilmatilan valvomiseen.Tämä oli myös yksi ehdotuksista, jotka sisältyivät vuonna 2009 julkaistuun Norjan aiemman ulkoministerin Torvald Stoltenbergin raporttiin pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä. Silloin se jätettiin vielä lepäämään. Kun pohjoismainen yhteistyö puolustusyhteistyössä on sen jälkeen edennyt laajalla rintamalla hyvin käytännöllisten koulutukseen, harjoituksiin, hankintoihin, valvontatehtäviin ja kriisinhallintaan liittyvien yhteistyökysymysten merkeissä, on luontevaa, että Suomi ja Ruotsi ovat nyt olleet valmiita tätäkin yhdessä myönteisesti harkitsemaan.Harkinta on nyt hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa edennyt siihen, että voimme vastata Islannin kesällä lähettämään kirjeeseen myönteisesti. Asia ei kuitenkaan ole vielä tällä selvä, sillä Islannin ja Naton kanssa, johon Islanti kuuluu, on myös vielä täsmällisesti sovittava, mitä tehtävään kuuluu, onko se vain harjoittelua Islannin ilmatilassa vai kuuluuko siihen myös osallistuminen mahdollisiin tunnistuslentoihin, vai olisiko se vain Norjan koneiden tehtävä. Jälkimmäinen sopii myös hyvin Suomelle ja Ruotsille.Se ovatko koneet tuolloin aseistettuja vai ei, ei todellakaan ole iso kysymys. Ilmavalvontaa Suomen tai kansainvälisessä ilmatilassa suorittavat koneet ovat aina aseistettuja, mutta sodan jälkeen aseita ei ole kertaakaan käytetty. Se ei olisi mahdollista muuten kuin itsepuolustustarkoituksessa, mistä viime kädessä voi päättää vain koneen lentäjä ilman, että kukaan muu voi Suomen, Islannin tai kansainvälisessä ilmatilassa käskyttää siihen.Islannin ilmatilaa ei ole kertaakaan loukattu ainakaan 2000-luvulla, eikä sitä ympäröivässä 450 km:n kansainvälisessä ilmatilassa ole ollut tarvetta tunnistuslentoihin kuin keskimäärin vähän päälle kerran vuodessa. Kun Suomen mahdollinen valvontavuoro on kolmen (3) viikon pituinen jakso vuodessa on epätodennäköistä, että tällaista tehtävää edes siihen jaksoon osuisi.Mistään Naton ns. air policing -tehtävästä, jollaista Nato hoitaa Baltiassa, ei ole kyse. Sellaiseen Suomella ei ole mitään syytä osallistua, eikä Nato liioin kumppanimaita sellaiseen halua. On tärkeätä korostaa, ettei tässä ole kysymys Suomen lähentämisestä Natoon, sillä Suomen hallituksella ei ole mitään tarvetta eikä aikomusta muuttaa Suomen nykyistä kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa suuntaan tai toiseen.Puolustusvoimat pitää Islannin tehtävästä saatua kokemusta hyödyllisenä eikä se ole poissa muusta toiminnasta. Samat lentotunnit lennettäisiin Suomessakin, siirtymiskulut Islantiin ovat marginaalisia ja ylläpitokustannuksista vastaa Islanti.Suomalaiset suhtautuvat ensimmäisten mielipidetiedustelujen perusteella tähän varauksellisesti. Epäilevät kysymykset ovat ihan ymmärrettäviä, mutta uskon epäilyjen hälvenevän, kun tiedetään mistä on ja mistä ei ole kysymys. Jos ne eivät hälvene niin se varmasti ohjaa myös eduskunnan kannanottoa, johon Suomen lopullinen päätös tulee aikanaan perustumaan.30.10. 2012
30.10.2012
