Tunis ja Istanbul

Perjantaina Tunisissa järjestetty Syyrian ystäväryhmän kokous kokosi lähes seitsemänkymmentä maata, useimmat ulkoministereitteinsä edustamina, ottamaan kantaa Syyrian tilanteeseen. Päällimmäiset viestit kokouksesta olivat vaatimus väkivallan lopettamisesta ja humanitäärisen avun perille toimittamisesta ja yhtenäinen tuki Arabiliiton pyrkimyksille sekä YK:n ja arabiliiton erityisedustajalle Kofi Annanille. Vaikka ei ole odotettavissa, että Assad erityisemmin huomioisi tätäkään kansainvälisen yhteisön viestiä, voi se vaikuttaa kuitenkin Kiinaan ja Venäjään, sillä edelleen on toivottavaa ja tärkeää, että YK kykenisi turvaneuvoston johdolla ottamaan johdon kriisin käsittelyssä.

Pohjoismaat esiintyivät kokouksessa yhdellä yhdessä laaditulla puheenvuorolla, johon myös kolme Baltian maata yhtyivät. Tämä on hyvä esimerkki koko Euroopan unionille, jonka on ollut aivan liian vaikea viime aikoina päästä samaan.

Kokouksessa kukaan ei avoimesti esittänyt sotilaallisiin voimatoimiin ryhtymistä Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi. Selvää kuitenkin on, että mitä pidemmälle kriisi jatkuu sen lähemmäksi tullaan jo avointa sisällissotaa, jonka osapuolille alkaa kertyä ulkopuolisia tukijoita, aseistajia ja rahoittajia.

Tunisista jatkoin Turkin ulkoministerin kanssa Istanbuliin yhdessä järjestettyyn rauhanvälitysseminaariin. Yhteistyömme rauhanvälityksen edistämiseksi on saanut meidätkin positiivisuudellaan yllättäneen vastaanoton ja kokoamamme rauhanvälityksen ystävämaiden ryhmä tulee laajenemaan merkittävästi.

25.2. 2012