Hyviä kysymyksiä ja vähemmän hyviä vastauksia elvytyksestä

120-vuotias Helsingin Sanomat osoittaa kiitettävää journalistista terävyyttä esittäessään kymmenen kriittistä kysymystä elvytyksestä valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle, joka toisin kun Vanhanen myös vastaa lehden epämiellyttäviin kysymyksiin. Vastaukset eivät vakuuttaneet niitä tekemässä olleita talousasiantuntijoita ja kertovat samalla kokoomusministerin ideologisista mieltymyksistä ja ennakkoluuloista paljastavasti.

Kritiikin keskeinen kohde on elvytystoimien aloituksen hitaus ja niiden riittämättömyys sekä veronalennusten hallitseva osuus elvytystoimissa. Elvytyskeinona veroalennukset ovat menolisäyksiin ja tulonsiirtoihin nähden huomattavasti tehottomampia ja suosivat suurituloisia, eivätkä pysyviksi tarkoitettuina edes täytä elvytyksen kriteereitä. Kataisen ei kritiikkiä pysty kumoamaan vaan vastaa avoimesti, että ”meillä on ollut rakenteellinen tarve laskea veroja”. Tämä yhdessä menokehyksiin takertumisen ja ns. tuottavuusohjelman kanssa tarkoittaa sitä, että kyse on tietoisesta halusta ajaa alas julkista taloutta ja hyvinvointivaltiota. 

Työllisyysrahojen leikkaukseen koskevaan kysymykseen tulee myös paljastava vastaus: ”työllisyysrahat olivat 2000-luvulla ylimitoitettuja, niitä oli ihan perusteltua siirtää muualle”. Huomautuksen, että Suomi laittaa paljon muutoinkin vähemmän rahaa työvoimapolitiikkaan kuin muut Pohjoismaat Katainen väistää kertomalla, että tässä ei oteta huomioon mitä on tehty koulutuspaikoissa, joiden lisäämiseen on laitettu ”useita miljoonia”. HS:n haastattelijan lepsuutta on, ettei tähän huomauteta, että useampikaan miljoona ei selitä useiden satojen miljoonien eroa Tanskan ja Ruotsin työvoimapolitiikkaan.

Muutenkin Kataista olisi pitänyt grillata tehokkaammin. Esimerkiksi väite, että ”tuloverokevennykset ovat ylivoimaisesti nopein tapa” elvyttää ei pidä paikkaansa, nopeampia ja vaikutuksiltaan tehokkaampia olisivat kaikista pienituloisimmille suunnatut tulonsiirrot, jotka kuitenkaan eivät mahdu porvarihallituksen julkisen talouden supistamiseen tähtäävään ideologiseen viitekehykseen.

16.11. 2009