Harmaan talouden torjunta on yksi hallitusohjelman projekteista, jonka eteen on jo tehty paljon mutta jossa edelleen riittää töitä. Kyse ei ole vain siitä, että puututaan selvästi lainvastaiseen menettelyyn, vaan myös siitä että tukitaan lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja yllykkeet esim. harmaan työvoiman käyttöön. Nämä ovat sellaiset talkoot, joissa intressien pitäisi olla yhtenevät niin palkansaajaliikkeellä kuin elinkeinoelämällä, sillä laittomaan verokikkailuun syyllistyvät yrittäjät vääristävät kilpailua rehellisten yrittäjien kustannuksella.
Senkin jälkeen kun kaikki laiton veronkierto saadaan Suomessa tukituksi jää työtä edelleen veroparatiisien ja epäterveen verokilpailun poiskitkemiseksi. Paitsi että kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta on kyse myös miljardiluokan menetyksistä.
Erityisen ajankohtaiseksi asia on noussut, kun kansainvälinen tutkivan journalismin ryhmä paljasti, miten suuryritykset ovat käyttäneet hyväksi Luxemburgin verolainsäädäntöön ilmeisen tahallisesti räätälöityjä porsaanreikiä. Joukossa oli myös suomalaisia yrityksiä, kuten Huhtamäki ja SRV. Tikun nokkaan on nostettu Luxemburgin pitkäaikaisen pääministerin paikalta komission uudeksi puheenjohtajaksi noussut Jean-Claude Juncker. Jos hän on ollut osallinen EU-sääntöjen vastaisiin verotukiaisiin, on hänen asemansa komission johdossa vaakalaudalla. Joka tapauksessa hän on jo tarkkailuluokalla, sillä hänen asemansa ei kestä sitä jos hänen nähtäisiin yhtään jarruttavan EU:n toimia haitallisen verokilpailun tukkimiseksi ja veroparatiisien sulkemiseksi.
EU:n ei tarvitse eikä pidä ryhtyä minkäänlaiseen verotuksen harmonisointiin, mutta haitallisen verokilpailun estämiseksi on perusteltua asettaa yhteisöverolle raja, jonka alle kansallisin päätöksin ei yhteisöveroa saa laskea. Minimiverokannat ovat joissain tapauksessa myös ympäristönsuojelusyistä perusteltuja. Tarvitaan myös selkeät säännöt automaattisesta verotietojen vaihdosta ja yhteisestä Euroopan laajuisesta yritystietokannasta.
16.11. 2014
