Kokousmatkat ja nyt viimeksi Saksasta saatu superflunssa ovat syy siihen, että suhteeni presidentinvaaliin on jäänyt aika etäiseksi ja tuloksen kommentointi vähäiseksi. Suuri osa median vaalihypetyksestä on myös tuntunut turhalta keskittyessään ehdokkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, jotka ovat toissijaisia, tai asioihin, joihin presidentillä uuden, parlamentarismia edelleen vahvistavan perustuslain aikana on vähän tai ei lainkaan valtaa.Vaikka presidentti Suomessa on ensi sijassa arvojohtaja, on hän edelleen enemmän kuin pelkkä ”representatiivinen figuuri”. Hän voi monin tavoin vaikuttaa politiikan agendaan, vaikka päätökset viime kädessä ovat ankkuroituneet eduskuntaan ja sen luottamusta nauttivaan hallitukseen. Ei ole syytä epäillä etteikö hallituksen ja presidentin yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tule jatkumaan yhtä hyvänä ja luottamuksellisena kuin tähänkin saakka.7.2. 2012
7.2.2012
