Itsenäisyytemme 100 vuoden juhlintaa seuraa vuoden 1918 sisällissodan muistovuosi. Sisällissodan muistaminen tapahtui pitkään lähinnä osapuolijuhlintana vapaussodan voittojen tai luokkasodan menetysten merkeissä. Tämä oli väistämätöntä niin kauan kuin tapahtumiin osalliset olivat asialla ja niin kauan kuin sodassa ja sen jälkiselvittelyissä menehtyneiden lähiomaiset olivat elossa. Kansallista sovintoa se ei pyrkinytkään rakentamaan ja juhlinnan muodot päinvastoin osaltaan ylläpitivät […]
Lue lisää...9.3.2018
Etelä-Afrikka tienhaarassa
Eteläisessä Afrikassa on meneillään isoja muutosprosesseja. Ne ovat kaivattuja ja tervetulleita, mutta niiden lopputulos on vielä hämärän peitossa. Ensin Zimbabwen armeija päätti Robert Mugaben 37 vuotta kestäneen vallanväärinkäyttökauden. Keskeinen motiivi 93-vuotiaan Mugaben syrjäyttämiseen näytti olleen tämän yritys tehdä 52-vuotiaasta vaimostaan Grace Mugabesta seuraajansa. Etelä-Afrikassa Jacob Zuman lähtölaskenta alkoi joulukuussa, kun valtapuolue ANC valitsi tiukan kamppailun […]
Lue lisää...11.2.2018
Viro ja Suomi, satavuotiaat Suomenlahden sisaret
Yhteistä muutaman kuukauden erolla itsenäisyytensä julistaneille Suomelle ja Virolle on, että molempien itsenäistyminen kävi mahdolliseksi maailmansodan käänteiden ja Venäjän vallankumouksen seurauksena. Suomalaiset olivat tsaarin alaisuudessa voineet ylläpitää ja kehittää laajaa itsehallintoa oman kansallisen hallituksen, oman rahayksikön ja omien postimerkkien sekä vuoden 1906 jälkeen senaikuisen maailman moderneimman ja demokraattisimman kansanedustuslaitoksen varassa. Itse asiassa suomalaiset olivat tsaarin […]
Lue lisää...3.1.2018
Suomi, aseriisunta ja Ottawan miinasopimus
Itsetuntoani hivelee, kun minut Tarja Halosen ohella nostetaan yhdeksi keskeiseksi vastuulliseksi siitä, että Suomi on liittynyt jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Vahvaa kannatustani sopimukselle kieltämättä en kuitenkaan pidä itseäni niin korvaamattomana, että uskottelisin Suomen jääneen ilman minua sopimuksen ulkopuolelle. Sopimukseen liittymistä on ollut toteuttamassa useampi hallitus eri kokoonpanoissa ja sen ratifiointi tapahtui eduskunnassa laajalla enemmistöllä. Sopimukseen johtanut […]
Lue lisää...25.12.2017
Suomi ja EU:n puolustusyhteistyö
Turvallisuuspoliittisessa kirjoittelussa kohtaa usein väitteen, että Suomi, ja nimeltä mainiten presidentti Halonen ja minä ulkoministerinä olisimme vastustaneet Euroopan Unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön syventämistä yleensä ja erityisesti niin, että olisimme olleet vesittämässä Lissabonin sopimuksen 42. artiklassa olevaa, joskus harhaanjohtavasti turvatakuulausekkeeksi kutsuttua keskinäisen avunannon velvoitetta kannattamalla siihen liitettyä lausetta, jonka mukaan ”Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden […]
Lue lisää...