Maa oli minuun ja minä maahan tyytyväinen
”Olin kunnollinen ja tarkka tyyppi, joka oli pohjattoman kiinnostunut yhteiskunnasta ja halusi hoitaa yhteisiä asioita. Mitä sitä kieltämään. ”s. 27
”Minun puheenjohtaja-aikanani puolueen linjasta pitivät erityisesti keski-ikäiset naiset, koska olin kohtelias ja mukava, minulla oli selkeät arvot ja osasin esittää asiani.” s. 28
”Olen aina ollut hyvä aistimaan yhteiskunnallisia tunnelmia. Tiesin itsekin, että nyt on se hetki, jolloin minut tarvitaan vetämään vihreiden uutta linjaa”. s. 66
”Julkisuudessa ei välttämättä ymmärretä, että olen aina ollut vahvasti arvopoliitikko” s. 71
”Olen aina ollut luonteeltani taistelija. En ihmettele, että näiden ensimmäisten hallitusneuvotteluitteni aikaan minua pidettiin ilmeisesti aika jääräpäisenä neuvottelijana ja hankalana tyyppinä, joka väänsi kaikesta. Mutta luulen, että minusta ajateltiin, että sain nopeasti tuloksia aikaan.” s. 76
”Itse asiassa yksi tärkeimmistä vahvuuksistani puheenjohtajana ja ministerinä oli se, että olen ylipäätään ajatellut, koko ikäni ja koko ajan ihan kaikkea ja politiikkaa aivan erityisesti.” s. 78
”Rakastin työtäni ympäristöministerinä ja ymmärtääkseni myös ympäristöministeriön virkamiehet tykkäsivät minusta.” s. 80
”Mielestäni opin etenkin viimeisinä vuosinani aika hyväksi ministeriksi.” s.87
”Perehtymättömyydestä minua ei voinut koskaan syyttää.” s. 87
”Esitän jatkokysymyksiä, omaksun nopeasti ja painan asiat mieleeni.” s. 88
”Minua voi kritisoida monesta, mutta jos pitää kantaa vastuu ja hoitaa homma, niin kyllä minä sen teen.” s. 110
”Tiedän, että olen taitava mutta muille hankala neuvottelija. Olen jääräpäinen ja sanon asioita ääneen. Osaan sanallistaa asiat ja tavoitteet, laskea asioita päässäni ja etsiä mielessäni, missä voisi olla yhteinen laskeutumismaasto.” s. 128
”Entä teimmekö me oppositioaikana virheitä? Pakko myöntää, että emme minun mielestäni juurikaan tehneet.” s. 175
”Julkisuuskuvani oli hirveän hyvä, ja sekös monia harmitti.” s. 178
”Pidän poliitikoista, joilla on integriteettiä ja rohkeutta vetää omaa linjaansa. Erkki Tuomiojassa, Carl Haglundissa, Annika Lapintiessä, Tapani Töllissä, Li Anderssonissa ja Elina Lepomäessä on paljon samaa. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan rohkeita, uteliaita päättäjiä, joilla on silmät ja korvat auki.” s. 187
Omasta puolestani voin lisätä listaan Ville Niinistön nimen samalla arvostuksella, vaikka tapamme esitellä itseämme on ehkä vähän erilainen.
Kesäkuu 2019
