Sara Paretsky: Blacklist

paretsky.jpg

Signet, 457 s., New York 2004

Amerikkalainen luokkataistelija

Sara Paretskyn kolmastoista dekkari, sankarinaan edelleen yksityisetsivä V.I. Warshawski, jatkaa kirjailijan reipasta luokkataistelulinjaa. Ei siinä mielessä, että kyse olisi jostain vallankumousoppaasta tai propagandasta, vaan siitä, että Paretsky kuvaa amerikkalaista yhteiskuntaa sellaisena kun sen näkee ja kokee: yhä aidommin moni – etnisenä ja -kulttuurisena yhteiskuntana, jossa erilaisia elämäntapoja suvaitaan tai ainakin siedetään, mutta samanaikaisesti sellaisena, jossa jakolinja rikkaiden ja köyhien ja heidän elämäntilanteensa välillä on kasvava kuilu. Rikkailla on Paretskyn kirjoissa omat tapansa, asuinalueensa ja erioikeutensa, mikä myös epäilemättä vastaa todellisuutta.

Tällä kertaa konnan roolissa eivät ole niinkään suuryhtiöt, joiden johtajien rikollinen toiminta – vakuutushuijaukset, ympäristörikokset, työsuojelun laiminlyönti jne – on ollut yleensä aiempien Warshawski-dekkareiden kantava teema, vaan superrikkaat yleensä. Paretsky ei ole ainoa dekkarikirjailija, joka on tehnyt yläluokan edustajista murhaajia, eikä hänkään heitä kaikkia toki konnina kuvaa. Mutta siinä missä satunnainen superrikas murhaajana on yleensä muiden kuvaamana yksilöllinen poikkeus, niin Paretskyllä he ovat enemmänkin luokkansa edustajia.

Tämänkertainen Warshawski-tarina on sekä ajankohtainen että historiaan suuntautuva. Menneisyyttä edustaa viidenkymmenen vuoden takaisten epäamerikkalaista toimintaa tutkineen kongressin valiokunnan työhön ja silloisen mccarthylaiseen mustalistajärjestelmään (mistä myös kirjan nimi) liittyneiden tapahtumien penkominen. Ajankohtaisuutta edustaa 9.11. synnyttämän islamofobisen terroristijahdin ja poliisivaltuuksia kansalaisoikeuksien kustannuksella radikaalisti kasvattaneen ns. Patriot Actin vaikutusten kuvaus.

Paretsky kehittää juontaan uskottavasti ja mielenkiintoisesti ja hän kirjoittaa elävää tekstiä, joka ei myöskään ole niin tosikkomaista kun hänen poliittisesta korrektiudestaan voisi otaksua. Paretskyn kirjat, joista kahdeksan on jo ilmestynyt suomeksi käännettyinä, ovat hyviä ja luettavia dekkareita, olkoonkin että tietty kaavamaisuus ja ennustettavuus niitä jo muutaman lukemisen jälkeen alkaa vähän vaivata. En kirjoita näin vain siksi, että Paretskyn maailmankatsomus miellyttää minua.

marraskuu 2004