Reilu puoli vuotta sitten työnsä aloittanut EU:n ensimmäinen erityisedustaja ihmisoikeuskysymyksissä vieraili Suomessa. Stavros Lambridinesin tehtävä on tärkeä ja vaikea, ei vain siksi että ihmisoikeuksien puolustaminen ja työ niiden kunnioittamisen parantamiseksi kaikkialla maailmassa on vaativaa. Se on vaikeata myös siksi, että kaikki Euroopan Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamiseen liittyvät asiat ovat haastavia ja erityisen haastavaa on saada unioni toimimaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti kaikilla politiikkalohkoilla – siis myös kauppa- ja kehityspolitiikassaan – ihmisoikeuksien hyväksi.
Kun erityisedustajan tehtävä perustettiin saattoivat kyynikot epäillä, että kun uusi ihmoisoikeusasioiden erityisedustaja on saatu nimettyä, voidaan kaikki ihmisoikeuskysymykset vastaisuudessa ulkoistaa hänen hoidettavakseen ja jatkaa kauppa- ja muissa asioissa business as usual -linjalla. Tämä pelko ei näytä toteutuvan, ei ainakaan sikäli kun se vakuuttavasti ja uskottavasti esiintyneestä Lambrinidesistä riippuu. Kaikki tuki siis hänen työlleen.
Maanantaina käytiin yleisten asiain neuvostossa myös keskustelu Suomen ja kolmen muun maan ulkoministerin komissiolle lähettämästä kirjeestä, jossa peräänkuulutettiin tehokkaampia tapoja, joilla EU voi valvoa oikeusvaltioperiaatteiden ja muiden perusarvojensa kunnioittamista kaikissa jäsenmaissa ja tarvittaessa puuttua niiden sivuuttamiseen. Käydyssä keskustelussa kirjeen perusajatus sai vahvaa kannatusta jäsenmaiden selvän enemmistön puheenvuoroissa. Pallo on nyt komissiolla, jolta odotetaan esityksiä siitä, miten tätä käytännössä vietäisiin eteenpäin. Silloin ei tule tyytyä komission puheenjohtajan Barroson näkemykseen, jonka mukaan tämä olisi mahdollista vasta uusien perussopimusmuutosten kautta. Komissaareistakin monet ovat tästä avoimesti eri mieltä, sillä uusien perussopimusmuutosten valmistelu ja voimaan saattaminen on parhaimmassakin tapauksessa vuosien prosessi, kun perusoikeuksien kunnioituksen varmistaminen tässä ja nyt on tarpeen. Kun eurokriisin hoidossa on holtittomien pankkien saatavien turvaamiseksi kyetty ilman sopimusmuutoksia ottamaan käyttöön uusia keinoja, jotka mahdollistavat jäsenvaltioihin kohdistuvat pitkälle menevät sanktiot, täytyy sen olla mahdollista myös demokraattisten perusoikeuksien puolustamiseksi.
24.4. 2013
