Vaikka euromaiden velkakriisi jatkuu ja erityisesti Kreikan osalta vaatii uusia radikaaleja päätöksiä, on samalla kuitenkin kyetty sopimaan sellaisista toimista, jotka ovat tarpeen uusien velkakriisien ennaltaehkäisemiseksi. Nämä ovat jäsenmaiden talouspolitiikan ohjaukseen ylivelkaantumisen estämiseksi tarkoitetun, ns. six packin nimellä kulkevan lainsäädäntöpaketin hyväksyminen sekä pysyvän vakausmekanismin EVM:n perustaminen. Kolmas tarvittava osio eli eurooppalaisen pankkivalvonnan vahvistaminen etenee myös lujaa vauhtia.
Kokonaisuus alkaa siis olla kasassa, ja vaikka kaikki se mitä on päätetty ei suinkaan ole virheetöntä – erityisesti ns. fiscal pact voi olla suorastaan vahingollinen ja EVM:n toiminnan osalta on edelleen tärkeitä kysymyksiä avoinna – on hyvä että edes tästä on kyetty sopimaan. Eurooppalaisen pankkivalvonnan osalta on tavoitteena päästä ratkaisuihin vielä tämän vuoden puolella. Tällainen kiire ei saa kuitenkaan johtaa epätyydyttäviin ratkaisuihin. Monet tärkeät kysymykset valvonnan järjestämisestä laajuudesta ja toimivaltasuhteista ovat edelleen avoimina.
On myös syytä edelleen pohtia sitä onko valvonnan sijoittaminen Euroopan Keskuspankin alaisuuteen oikea ja kestävä ratkaisu. Jotta pankkivalvonta toimisi kattavasti eikä aiheuttaisi kyseenalaista kilpailua EU-maiden kesken on tärkeätä, että valvonta ulotetaan kaikkiin EU:maiden pankkeihin eikä ainostaan euromaihin. Tehtävän sijoittaminen EKP:n alaisuuteen tekee jo tämän vaikeaksi ellei mahdottomaksi.
Yhtä lailla on kyseenalaistettava se, onko ylipäätään oikein ja perusteltua sijoittaa pankkien valvonta keskuspankin alaisuuteen. Pankkivalvonnan tulisi toimia mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi ollakseen luotettavaa ja uskottavaa, kun taas EKP nojaa perinteiseen keskuspankkimystiikkaan ja salailuun. Salailun kohteena ovat myös keskuspankin liiketoimet euroalueella toimivien pankkien kanssa, ja on vaikea uskoa että näissä oloissa se kykenisi tai haluaisi arvioimaan kaikkien pankkien toimia riittävän itsenäisesti. Keskuspankin toiminnan tulisi ylipäätään olla avoimempaa ja sen demokraattisen valvonnan tehokkaampaa, mutta tähän johtavia muutoksia ei nyt ole näköpiirissä. Pankkivalvonnan alistaminen EKP:lle voi silloin olla sen luotettavuudelle ja tehokkuudelle iso riski.
Kansallisen valvonnan puutteet ja epäyhtenäisyys edellyttävät vahvaa koko EU-alueen kattavaa, yhtenäisin periaattein toimivaa pankkivalvontaa, mutta ei ole varmaa että EKP:n alaisuudessa toimiva pankkivalvonta tätä tuottaisi.
3.11. 2012
