Hallitusohjelman mukaan ”Suomi toimii kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisäämiseksi. EU:n toimien ohella keinoina voivat tulla kyseeseen rahoitussektoriin kohdistuvat kansainväliset verot, rahoitusmarkkinavalvonnan tiukentaminen, vakavaraisuusmääräysten kiristäminen ja läpinäkymättömien riskikasautumien ennaltaehkäisy”. Tämän mukaisesti ”Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti”.
Tähän on nyt tarjolla konkreettinen mahdollisuus, kun Saksa ja Ranska ovat esittämässä, että EU:n vahvistetun yhteistyön sääntöjen mukaisesti käynnistettäisiin vähintään yhdeksän jäsenmaan yhteistyö ns. rahoitusmarkkinaveron käyttöönottamiseksi. Tässä myös Suomen on syytä olla alusta alkaen mukana.
Suomen osalta mahdolliset 570 miljoonan tulot rahoitusmarkkinaverosta ovat tervetulleita ja tukevat julkisen talouden vakautta. Samalla on tietysti totta, ettei vero esitettyine 0,1 prosentin verokantoineen (ja 0,01 % kohdistuessaan johdannaiskauppoihin) korjaa vasta kuin hyvin vaatimattomassa mitassa rahoitusmarkkinoiden epävakauteen ja keinotteluun liittyviä epäkohtia. Kyse on ennen kaikkea tiennäyttäjyydestä, jonka tarkoituksena on laajentaa vero koskemaan ei vain koko EU-aluetta vaan laajemminkin globaaleja finanssimarkkinoita.
Politiikan luonteeseen kuuluu, että jokaista veroa ovat sen potentiaaliset maksajat aina ennakolta vastustaneet maalaillen suuria peikkoja sen synnyttämistä haitoista. Finassimarkkinat ovat nyt aliverotettuja. Niihin kohdistuvat verot eivät haittaa reaalitalouden toimintaa – jos jotain ne voivat vapauttaa voimavaroja reaalitalouden kehittämiseen kansantaloudelle kalliiksi tulleiden finanssimarkkinainnovaatioiden kehittelyn asemesta. Finanssalan nostaman ja uhkailun piirteitäkin saaneen äänekkään kampanjan väitteet veron erilaisista haittavaikutuksista ovat perusteettomia, ja jos jotain haittoja ilmenee, jäävät ne hyötyjä vähäisemmiksi. Pankinomistajana en luottaisi johtajaan, joka lähtee tosissaan esittämään toimintojen siirtelyä 0,1 prosentin veroeron vuoksi.
1.10.2012
