YK:n yleiskokous alkaa tiistaina New Yorkissa. Tällä kertaa Suomesta on mukana tavallista suurempi ja korkeatasoisempi valtuuskunta, jonka kaikkien jäsenten ohjelma on pakattu täyteen erilaisia tapaamisia ja kokouksia. Syynä on tietenkin ehdokkuutemme YK:n turvallisuusneuvostoon. Tätä ehdokkuutta emme kuitenkaan aja kertomalla omasta erinomaisuudestamme tai katteettomilla lupauksilla, vaan keskittymällä niihin asiakysymyksiin, joita turvallisuusneuvoston odotetaan käsittelevän ja mielellään myös ratkaisevan.Omalla ohjelmalla turvallisuusneuvostooon kahdeksi vuodeksi pyrkiminen näyttäisi pahimmillaan pienen maan mahtipontiselta suuruudenhulluudelta. Maailmantapahtumat määräävät pitkälti sen mitä asioita käsittelyyn tuleen. Kaksi kertaa jäsenkaudellaan kiertävänä puheenjohtajana toimiva maa ei juurikaan esityslistan voi vaikuttaa. Sikäli kun voi niin Suomi haluaa erityisesti pitää esillä rauhanvälitystä ja TN:n päätöslauselman 1325 Naiset rauha ja turvallisuus täytäntöönpanoa. Molemmat ovat asioita joissa näyttömme ovat kestäviä ja arvostettuja. Jos näissä onnistutaan voidaan ajan myötä ennalta vaikuttaa siihen, ettei turvallisuusneuvoston listalle jatkuvasti nouse niin paljon konflikteja ja sotia, joihin neuvostolta odotetaan ratkaisuja. Vaikka turvallisuusneuvoston kyvyttömyys puuttua Syyrian väkivaltaan on turhauttavaa on neuvosto kuitenkin kylmän sodan päättymisen jälkeen kyennyt puuttumaan konflikteihin paljon aikaisempaa tehokkaammin ja useammin. Siitäkin täytyy lähteä, että se tulee vielä palaamaan myös Syyrian tilanteeseen ja tekemään siitä siltä odotettuja päätöksiä.23.9. 2012
23.9.2012
