Lensin kuukausi sitten Tukholmaan koneessa, jonka viereisellä tuolirivillä istuivat Sanoma-konsernin hallituksen pj Rauramo ja toimitusjohtaja Kaukonen tutkimassa paksuja Bonnier-kansioita. Kun heitä vastassa Brommassa oli Bonnierin limusiini oli helppo arvata, että mediakonsernit olivat hautomassa jotain eilen uutisoidun kaltaista hanketta. WSOY:n kirjallinen liiketoiminta siirtyy Bonnierille ja Bonnierin oppikirjatuotanto Suomessa ja Ruotsissa Sanoma-konsernille.
Ajan merkkejä on, että jopa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla tunnetaan helpotusta ratkaisusta, jolla WSOY:n kirjallinen kustannustoiminta pelastetaan vain learning solutionsien tehomyynnistä kiinnostuneen Sanomakonsernin puristuksesta sellaiselle yritykselle, jolla on vielä häivähdys aitoa kiinnostusta kulttuurin ja kirjallisuuden laadun ylläpitämiseen. Bonnier on jo ennestään vahvasti etabloitunut Suomeen, jossa se omistaa MTV3:n ja Tammen. Entisenä Tammen hallituksen puheenjohtajana ja Tammen kirjailijana en ole kokenut ruotsalaisomistusta tässä tapauksessa minkäänlaisena ongelmana, ja toivon ratkaisun olevan hyväksi myös Sanomakonsernin ohjauksessa rapistuneen WSOY:n maineen kannalta.
Kaupan toinen puoli, jolla Sanoma vahvistaa asemaansa oppikirjatuotannossa on jo kyseenalaisempi ja vaatii kilpailuviranomaisten hyväksymisen. Läpihuutojuttu ei kaupan hyväksyminen tältä osin saa olla.
30.4. 2011
