Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat esittäneet oman ehdotuksensa lisäeläkkeistä, joilla ne joilla on siihen varaa ja halua voisivat ostaa 80-vuoden täyttämisen jälkeen maksuun tulevan lisäeläkkeen. Esitys on vastaus Finanssialan keskusliiton aiemmalle esitykselle. Jos vakuutusbisnes etsii uusia tuottoisia rahastamistapoja niin VM tuntuu hakevan tapoja, joilla siirretään vanhustenhoidon kustannuksia lisävakuutuksen hankkijoiden itsensä kustannettavaksi. Kumpikaan ei tunnu hyvältä lähtökohdalta. Tärkein asia on pitää yleisestä lakisääteisestä eläkevakuutuksen tasosta ja rahoituksellisesta kestävyydestä sillä tavoin huolta, että se ei houkuttele luomaan erikoisia ja eriarvoisuutta kasvattavia yksityisiä lisäeläkejärjestelmiä. Vapaaehtoisen lisäeläkkeen hankkimisen pitää tietenkin olla mahdollista, mutta niitä ei saa suosia minkäänlaisilla verovähennyseduilla, joihin useimmat esitykset niiden laajentamisesta perustuvat. Esityksiin tulee esittäjätahojen muut pyrkimykset huomioon ottaen suhtautua terveen epäluuloisesti. Vakuutusyhtiöiden bisnesmotiivi on ymmärrettävä, kenties VM:n virkamiesten yhteiskuntapolitiikkakin, jonka sisällöstä toki olen eri mieltä, puhumattakaan siitä, että he tässäkin asettuvat politiikan esimiehiksi. VM:n ehdotus kuitenkin tyssännee siihen, ettei se tarjouksena ei ole riittävän houkutteleva kenellekään eläketurvaansa suunnittelevalle laskutaitoiselle investoijalle – ellei kepiksi sitten rinnalle ole tarkoitus ottaa eläkeläisten verotuksen lisäkiristäminen samalla kun työssä käyvien veroja edelleen laskettaisiin. Silloin tarjouksen voi kiteyttää: eläkeläisten verotus ylös ja toimeentulon paikkaamiseksi kalliina könttäsummana maksettava ”pitkäikäisyyseläke” tilalle.
15.1. 2010
