Eduskunta hyväksyi eilen lain kauppojen ympärivuotisesta sunnuntaiaukiolosta äänin 107-53. Vastaan äänestivät kristilliset ja vasemmistoliittolaiset, muutama yksittäinen porvariedustaja sekä noin puolet sosialidemokraattisesta ryhmästä. Mielipiteet SDP:n ryhmässä olivat niin selvästi kahtiajakaantuneet, että ryhmä päätti jo käsittelynsä alussa, että edustajille annetaan vapaat kädet. Poikkeukselliseen menettelytapaan päätymistä edesauttoi se, ettei kumpikaan puoli ollut varma enemmistöstään niin, että olisi halunnut ensin kokeilla sitovan ryhmäpäätöksen tekemistä. Päädyin lopulta itse vastustamaan lakia, mutta ymmärrän kyllä niitäkin jotka sen hyväksyivät. Nykyisen lain mukainen tilanne on epäjohdonmukainen ja porsaanreikiä täynnä ja siinä mielessä kamppailu sunnuntaiaukioloista on jo ratkaistu. Näin katsoi myös alan ammattijärjestö PAM, vaikka sen jäsenet eivät edelleenkään iloitse pyhäaukiolojen pitenemisestä. Liitto päätteli, että jos laki joka tapauksessa menee läpi, niin on parempi luopua sen vastustamisesta, jos samalla saadaan sovittua mahdollisimman hyvä korvaus kirjavammaksi ja epämukavammaksi muodostuvasta työajasta. Tämä luonnollisesti vaikutti monen demariedustajan kantaan. Isot korporaatiot jyräsivät näin pienyrittäjien ja erikoiskaupan huolet. Sitä että muutos loisi yht’äkkiä pari tuhatta uutta työpaikkaa ja johtaisi tehostuvaan hintakilpailuun en usko, mutta toki iloitsen jos osoittautuu, että olen väärässä. Siitä en kuitenkaan iloitse jos elämän pitää jatkossa olla vain keskeytymätöntä kulutuksenpalvontaa. Jotain perusteellisesti häiriintynyttä on yhteiskunnassa, jos perheiden onni ja yhteisyys on siinä, että kaikki voivat käydä sunnuntainakin shoppailemassa. 19.11. 2009
19.11.2009
