Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa puhunut siihen malliin, että Suomi olisi Afganistanissa käymässä terrorismin vastaista sotaa. Suomalaisten osallistuminen Afganistanin kriisinhallintaan on askarruttanut minuakin pitkään. Se on perusteltua niin kauan kun voimme arvioida edelleen voivamme vaikuttaa myönteisellä tavalla maan vakauttamiseen sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen vahvistamiseen. Se on ainoa peruste osallistua kriisinhallintaan, eikä ole varmaa että tämä edellytys vielä on olemassa. Siihen että kriisinhallintaoperaatioissa voi tulla henkilötappioitakin on varauduttava. Sitäkin enemmän on kuitenkin pelättävä Kataisen päättömiä puheita, joilla hän viimeisenä eurooppalaisena haluaa liittää meidät George W. Bushin terrorismin vastaiseen sotaan. Siinäkään tilanteessa heti syyskuun 11. päivän jälkeen, kun kaikki Euroopassakin kiitettävästi solidarisoituivat terroristien hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden amerikkalaisten kanssa, ei täällä omaksuttu amerikkalaisten sotaretoriikkaa. Ainoa poikkeus olivat britit, jotka ovat sittemmin myöntäneet erehtyneensä käyttämään väärää ja sopimatonta sotaretoriikkaa. Kyse ei ole vain sanoista vaan ymmärryksestä niiden takana. Kansainvälistä yhteistyötä terrorismia vastaan on jatkettava kaikin toimivin keinoin. Niihin kuuluvat tarvittaessa myös poliisitoimet ja sotilaallinen voimankäyttö, mutta vain tai edes ensi sijassa niiden varassa ei tuloksia saavuteta. Useimmat amerikkalaisetkin lienevät jo valmiit myöntämään, että se tapa jolla Bush, Cheney ja kumppanit terrorismin vastaista sotaansa oikeusvaltion periaatteista piittaamatta kävivät saattoi tuottaa enemmän uusia terroristeja kuin vanhoja saatiin kyseenalaisinkin keinoin eliminoitua. 26.8. 2009
26.8.2009
