Oikeustieteen opiskelijoiden kansainvälinen seminaari ”On the way to the Hague – current aspects of the International Criminal Court” Helsinki 2.3.2002 klo Kansainvälistä oikeusjärjestystä on vahvistettava edelleen, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja oikeustieteen opiskelijoiden seminaarissa Helsingissä lauantaina. Merkittävä askel tähän suuntaan on tuleva kansainvälinen rikostuomiostuin. Sen perustamisen käynnistävä sopimusvaltioiden kokous pidettäneen syyskuussa.
Tuomioistuimen perustaminen on osa pitkään jatkunutta kehitystä, jossa kansainväliset ongelmat ovat saaneet yhä enemmän huomiota, Tuomioja taustoitti. YK:n turvallisuusneuvoston rooli on ollut yhä keskeisempi, mutta myös valtiot ovat olleet valmiita tinkimään kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan monenvälisen yhteistyön hyväksi. Näin ne voivat vastata kansainvälisen yhteisön humanitaarisiin ja muihin tarpeisiin. – Valtioiden halu ottaa huomioon myös kansainvälisen yhteisön tarpeet on erityisen merkittävää nyt, kun kansainvälinen yhteisö on kohdannut uusia uhkakuvia ja haasteita: valtiojärjestelmän epäonnistuminen, korruptio, kansainväliset konfliktit, kansainvälisen terrorismin uhka, ympäristön pilaantuminen ja kasvava taloudellinen eriarvoisuus.
Kansainväliseltä rikostuomioistuimelta odotetaan paljon, Tuomioja totesi. Sen uskotaan ajan mittaan ehkäisevän vihollisuuksia synnyttävää toimintaa. Kansainvälisen syytteen uhka ei välttämättä estä vallanhaluista johtajaa yllyttämästä kansalaisia väkivaltaan, mutta tällaisen toiminnan palkitsevuus vähenee samalla, kun riskit kasvavat.
Tuomiojan mielestä odotukset ovat perusteltuja. Sen osoittaa YK:n nykyisten sotarikostuomioistuinten toiminta.Kambandan ja Milosevicin nimet symbolisoivat sitä, että vastuuseen voivat joutua myös ne sodan ajan johtajat, jotka ovat uskoneet olevansa lain ulottumattomissa. – Milosevicin oikeudenkäynnistä voi päätellä, että oikeusnormit koskevat samalla tavalla kaikkia.
On myös väitetty, että normeja sovelletaan valikoivasti, Tuomioja pohti. Milosevic puolustaa itseään Haagin sotarikostuomioistuimessa, mutta moni muu johtaja on välttynyt seuraamuksilta. – Milosevicia syytetään laajoista ja vakavista ihmisoikeusrikoksista. Sellaisissa on useimmiten mukana lukuisia rikoksentekijöitä, eivätkä monet ehkä koskaan joudu vastuuseen teoistaan. Jugoslavian tapauksessa näin voikin käydä osittain siksi, että Haagin tuomioistuin on luonteeltaan väliaikainen. Sen toimivalta koskee ainoastaan entisen Jugoslavian aluetta ja tiettyä ajanjaksoa.
Samat säännöt kaikille
Toiminta terrorismia vastaan on nostanut esiin useita kysymyksiä rikosoikeudellisesta vastuusta, Tuomioja sanoi. – Syyskuun 11. päivän terrori-iskut ovat vakavuudeltaan verrattavissa kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluviin rikoksiin. Vaikka tällaisten iskujen käsittelyä varten ei ole olemassa toimivaltaista kansainvälistä tuomiostuinta, näin laajamittaisiin rikoksiin syyllistyneiden välttyminen rangaistukselta vesittäisi pyrkimykset vahvistaa kansainvälisen rikosoikeuden soveltamista.
Sekä kansallista että kansainvälistä oikeudenkäyntiä koskevat samat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset, Tuomioja huomautti. Kun niitä noudatetaan, torjutaan väitteitä oikeudenkäynnin poliittisuudesta tai voittajavaltioiden oikeuden soveltamisesta. – Todellisesta rikosoikeudellisesta vastuusta voidaan puhua ainoastaan silloin, kun syytetyn kansainvälisesti tunnustettuja oikeuksia kunnioitetaan. Kaikissa terrorismin vastaisissa toimissa on otettava huomioon perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen vaatimukset, ilman mielivaltaa ja syrjintää. Toimiin on myös voitava kohdistaa asianmukaista oikeudellista valvontaa. Terrorismia voidaan parhaiten torjua vahvistamalla kansainvälistä oikeusjärjestystä, ei sivuuttamalla sitä.
