Saamme harva se päivä katsoa televisiosta ja lukea lehdistä uutisia toinen toistaan kammottavammista terroriteoista. Silmitön terrorihyökkäys yliopistoon Keniassa katkaisi elämän 150 ihmiseltä, joista suurin osa oli opiskelijoita. Eniten uhreja terroriteot niittävät juuri köyhissä ja hauraissa valtioissa ja sotaisten konfliktien yhteydessä. ISIL kohdistaa päivittäin pöyristyttäviä terroritekoja syyrialaisiin ja irakilaisiin. Terrori-iskut Pariisissa ja Kööpenhaminassa kertovat kuitenkin, ettei kukaan ole täysin suojattu tällaiselta rikollisuudelta.
Terrorismi on globaalisti verkostoitunutta eikä ole kovin suurta merkitystä sillä, minkä maan passia siihen syyllistyneet kulloinkin sattuvat kantamaan. Maailmanlaajuisena uhkana sen torjunta edellyttää myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä, jollaista koko ajan harjoitetaan ja tehostetaan. Myös YK:n turvallisuusneuvosto, jonka toimintakyvyttömyyteen monissa konflikteissa ollaan aiheellisesti turhauduttu, on hyväksynyt useita kaikkia maailman valtioita sitovia päätöslauselmia terrorismin vastaisista toimista ja ns. vierastaistelijoiden uhan torjumisesta.
ISILin vastainen kansainvälinen yhteistyö on viime syksyn ja kuluvan alkuvuoden aikana järjestäytynyt ja yhteistyörintamaan on ilmoittautunut yli 60 maata. YK:n turvaneuvoston vetoomuksen mukaisesti myös Suomi on kaikkien EU- ja pohjoismaiden kanssa tässä mukana.
Terrorismin vastaisessa taistelussa on tärkeätä pitää kiinni oikeusvaltion perusteista. Niistä tinkiminen ei edes toisi suurempaa turvallisuutta, sillä ylilyönnit ja laittomuudet terrorismin kitkemiseksi voivat helposti ruokkia väkivaltaansa oikeutettuna pitämien ääriliikkeiden kasvualustaa. Avoimessa demokratiassa yhteiskuntamme perusarvoista luopuminen olisi juuri sitä, mitä terroristit tavoittelevat.
Maailma on peruuttamattomasti kasvanut yhteen, sekä hyvässä että pahassa. Tähän maailmaan kuuluu myös se, että erilaiset kulttuurit, uskonnot, kansalliset ja muut ryhmät eivät enää voi eristäytyä omiin oloihinsa eivätkä yksin määritellä elämisen sääntöjä.
Meidän kaikkien on tultava toimeen erilaisten etnisten taustojen, kulttuurien ja uskontojen kanssa myös omissa maissamme. Se edellyttää ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta ja sivistynyttä suhtautumista erilaisuuteen niin kauan kun se ei loukkaa toisten oikeuksia tai saata heitä vaaraan. Vihapuhetta ei tarvitse eikä pidä sietää, sillä siitä on aina vain lyhyt askel vihatekoihin.
Tämä on meille kaikille joskus vaikeata, mutta onnistuminen siinä rikastaa suuresti kaikkien ihmisten elämää, sekä aineellisesti että sivistyksen, kulttuurin ja henkisen kasvun kautta.
Väkivaltaa toisia kohtaan ei pidä suvaita. On myös tärkeätä muistaa että terrorismia on esiintynyt ja esiintyy edelleen jokseenkin kaikkiin uskontoihin liittyen ja myös aivan maalliseltakin pohjalta. Kaikkien osalta se on yhtä tuomittavaa, mutta mitään etnisiä, uskonnollisia tai muita ryhmiä ei pidä syyllistää tai syrjiä sen perusteella, mihin niihin kuuluvat väkivaltaisimmat ekstremistit ovat syyllistyneet.
Demokraattisessa, osallistavassa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa kokemus osallisuudesta, yhdessä ideoimisesta ja tekemisestä, on parasta väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisyä. Kokemus siitä, että on arvokas ja hyväksytty, pohjustaa myös toisten mielipiteiden kunnioittamista ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Nämä ovat kaikki keskeisiä asioita aidon, osallistavan demokratian toteutumiselle. Lisäksi tarvitaan myös muun muassa avointa ja läpinäkyvää hallintokulttuuria ja päätöksentekoa. Syrjinnän ja eriarvoisuuden vähentäminen on myös kansainvälisessä yhteistyössä merkittävä keino edistää väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyä. Keskeiseksi muodostuu muun muassa poliittisen ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden edistäminen sekä taloudellisten ja yhteiskunnallisten mahdollisuuksien parantaminen.
Sananvapaus, kokoontumisvapaus ja uskonnonvapaus liittyvät tiiviisti terrorisminvastaisen taistelun teemaan. Sananvapaus kuuluu kaikille. Sananvapauden korkeasta tasosta tulee pitää tarkoin huolta. Samalla myös muut perus- ja ihmisoikeudet kuten yksityisyydensuoja, oikeus saada yhteiskunnallista tietoa tai uskonnon ja vakaumuksen vapaus ansaitsevat huomiota. Kaikkien terrorisminvastaisten toimien on ollakseen hyväksyttäviä ja menestyksekkäitä kunnioitettava oikeusvaltioperiaatetta sekä ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta.
Kriisit ja konfliktit eri puolilla maailmaa ovat osoittaneet, että vuoropuhelua ja yhteistyötä tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös kansalaisyhteiskunnalla on erittäin merkittävä rooli esimerkiksi koulutuksen kautta suvaitsevaisuuden lisäämisessä ja ennakkoluulojen sekä stereotypioiden purkamisessa. Lisäksi radikalisaation ehkäisemisessä keskeisellä sijalla ovat sukupuolten tasa-arvo sekä erityisesti naisten ja tyttöjen koulutuksen lisääminen.
Haluan esittää kiitokseni tämän laajapohjaisen tapahtuman kaikille järjestäjille. Tämän laajan järjestäjäjoukon mukanaolo tavoittaa jotakin hyvin olennaista: yhteistyö ja jokaisen osallistuminen on se voima, jolla saamme pidettyä yhteiskunnan toimivana ja turvallisena.
Puhe Yhdessä terrorismia vastaan -tilaisuudessa Senaatintorilla 18.4. 2015
