Valkovenäjän kehitys on ollut pitkään suuri murheenaihe Euroopassa. EU on pyrkinyt pitämään ovet auki myös Valkovenäjän osallistumiselle eurooppalaiseen yhteistyöhön mm. Itäisen kumppanuuden merkeissä. Valitettavasti demokratian ja ihmisoikeuksien tila maassa ovat menneet vain huonompaan suuntaan, kuten oikeusvaltioon sopimattomilla menettelytavoilla teetetyt ja pikaisesti toimeenpannut äskettäiset kuolemantuomiot osoittavat. Tähän kehitykseen EU on vastannut asteittain kiristetyillä pakotteilla, viimeksi neuvoston perjantaisessa kokouksessa.
Pakotteet ovat tärkeä ja välttämätön instrumentti, mutta niitä pitää osata käyttää harkiten ja viisasti jotta ne myös voisivat tuoda toivottuja tuloksia, missä varmasti EU:lla on edelleen opeteltavaa. Pakotteita täytyy osata oikea-aikaisesti ja kohdennetusti sekä lisätä että purkaa. Valkovenäjän tapauksessa se tarkoittaa sitä, että jos poliittiset vangit vapautetaan ja Valkovenäjä on valmis yhteistyöhön tänä vuonna toimeenpantavien parlamenttivaalien vapauden ja reiluuden varmistamiseksi, niin niitä myös puretaan. Tämä voi kuitenkin tapahtua vain todettujen tekojen perusteella, sillä monet lupaukset ovat ennenkin jääneet pitämättä.
Valkovenäjä isännöi kahden vuoden päästä jääkiekon MM-kisoja, mikä on jääkiekkohullulle presidentti Lukashenkalle henkilökohtaisesti tärkeä asia. EU:n perjantain Valkovenäjä-päätelmissä todettiin, että EU tulee välittämään syvät huolensa kansainväliselle ja kansallisille jääkiekkoliitoille ihmisoikeus- ja demokratiarikkomuksista maassa. Muotoilu on sillä tavoin harkittu, että EU ei voi eikä sen pidä mennä käskyttämään itsenäisesti päätöksensä tekeviä urheilujärjestöjä – mitä olympiakomitean entisenä jäsenenäkin korostan – mutta jos olot Valkovenäjällä eivät parane, olisi kisojen järjestäminen maassa skandaali. Sen seuraukset voivat jo kirpaista jääkiekkopomojen kukkaroakin, jos ei omaatuntoa.
Suositukseni jääkiekkoliitolle on, että on varauduttava kisojen siirtämiseen hakemalla vaihtoehtoinen järjestäjä, mutta päätöstä kannattaa vielä pidätellä siihen saakka, kunnes se on välttämätön uuden kisapaikan järjestelyjen kannalta. Jääkiekkoliiton avoin valmius harkita paikan vaihtoa on juuri nyt tehokkain painostuskeino, mutta sen jälkeen kun paikka on lopullisesti vaihdettu se on edelleen moraalisesti perusteltu oikea ratkaisu, mutta ei enää jätä Lukshenkalle insentiiviä parantaa tapojaan kisojensa pelastamiseksi.
25.3. 2012
