Vastoin Suomen hallituksen ennakkotoiveita euromaiden johtajien kokouksessa ajettiin läpi jättipaketti euroalueen vakauden vahvistamiseksi. Siihen sisältyi niin päätös nykyisen väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n korvaavan Euroopan vakausmekanismin periaatteista kuin paljon arvostelua herättänyt ”kilpailukykysopimuskin”, sekä helpotuksia Irlannin ja Kreikan lainoille. Taustalla oli jälleen markkinoiden levottomuus, kun Portugalin korot nousivat yli kipurajan ja Espanjan luottoluokitus laski. Päättikö eilisiltainen euromaiden kokous myös ERVV:n nykyisten takausvastuiden kohottamisesta vai ei? Hallituksen mukaan ei, mutta päätökseen jäi maininta 440 mrd lainanantokyvyn asettamisesta ”täysmääräiseen käyttövalmiuteen”. Tämä tarkoittaa sitä, että voidakseen taata 440 mrdin lainat on ERVV:n annettava ylivakuuksia ja kaksinkertaistettava jäsenmaiden takausvastuuosuudet. Suomen vaatimuksesta päätelmistä poistettiin lause, joka suoremmin viittasi takausmäärän nostoon. SuV:n opposition mielestä myös tuo edellinen lause olisi pitänyt poistaa, mutta enemmistö hyväksyi hallituksen linjan. On siis täysin mahdollista, että tähän vedoten tullaan vielä hakemaan eduskunnalta takauksien tuplaamista 8:sta 16 miljardiin. Hallituksen toive on tietenkin, ettei tätä tarvitsisi kertoa eikä tuoda eduskuntaan ennen vaaleja. Takaus ei tarkoita sitä, että rahaa välttämättä katoaisi minnekään, mutta riski on olemassa. Pahimmassa ahdingossa olevien maiden velkojen uudelleenjärjestely olisi muutoinkin oikea linja saattaa myös sijoittajat vastuuseen riskiluototuksestaan. Mitä pidemmälle velkasaneerausmahdollisuus lykkääntyy sitä enemmän pankit saavat siirrettyä riskejään muiden euromaiden veronmaksajien kannettavaksi. Toistaiseksi tehdyt päätökset ovat vain poliittisia julistuksia ja siltä osin, kun ne käsittelevät jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita, eivät voi sitoa niiden parlamentteja. Suomessa meillä jo reilun kuukauden päästä on uusi eduskunta, joka voi viheltää pelin näiltä osin poikki. Euron kriisi ei tietysti muutu miksikään ja Suomen omissa intresseissä on jatkossakin osallistua sen ratkaisuihin, mutta niitä tulee hakea osin toisenlaiselta pohjalta kuin tähän saakka. 12.3. 2011
Brysselin päätökset
Vastoin Suomen hallituksen ennakkotoiveita euromaiden johtajien kokouksessa ajettiin läpi jättipaketti euroalueen vakauden vahvistamiseksi. Siihen sisältyi niin päätös nykyisen väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n korvaavan Euroopan vakausmekanismin periaatteista kuin paljon arvostelua herättänyt ”kilpailukykysopimuskin”, sekä helpotuksia Irlannin ja Kreikan lainoille. Taustalla oli jälleen markkinoiden levottomuus, kun Portugalin korot nousivat yli kipurajan ja Espanjan luottoluokitus laski. Päättikö eilisiltainen euromaiden kokous myös ERVV:n nykyisten takausvastuiden kohottamisesta vai ei? Hallituksen mukaan ei, mutta päätökseen jäi maininta 440 mrd lainanantokyvyn asettamisesta ”täysmääräiseen käyttövalmiuteen”. Tämä tarkoittaa sitä, että voidakseen taata 440 mrdin lainat on ERVV:n annettava ylivakuuksia ja kaksinkertaistettava jäsenmaiden takausvastuuosuudet. Suomen vaatimuksesta päätelmistä poistettiin lause, joka suoremmin viittasi takausmäärän nostoon. SuV:n opposition mielestä myös tuo edellinen lause olisi pitänyt poistaa, mutta enemmistö hyväksyi hallituksen linjan. On siis täysin mahdollista, että tähän vedoten tullaan vielä hakemaan eduskunnalta takauksien tuplaamista 8:sta 16 miljardiin. Hallituksen toive on tietenkin, ettei tätä tarvitsisi kertoa eikä tuoda eduskuntaan ennen vaaleja. Takaus ei tarkoita sitä, että rahaa välttämättä katoaisi minnekään, mutta riski on olemassa. Pahimmassa ahdingossa olevien maiden velkojen uudelleenjärjestely olisi muutoinkin oikea linja saattaa myös sijoittajat vastuuseen riskiluototuksestaan. Mitä pidemmälle velkasaneerausmahdollisuus lykkääntyy sitä enemmän pankit saavat siirrettyä riskejään muiden euromaiden veronmaksajien kannettavaksi. Toistaiseksi tehdyt päätökset ovat vain poliittisia julistuksia ja siltä osin, kun ne käsittelevät jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita, eivät voi sitoa niiden parlamentteja. Suomessa meillä jo reilun kuukauden päästä on uusi eduskunta, joka voi viheltää pelin näiltä osin poikki. Euron kriisi ei tietysti muutu miksikään ja Suomen omissa intresseissä on jatkossakin osallistua sen ratkaisuihin, mutta niitä tulee hakea osin toisenlaiselta pohjalta kuin tähän saakka. 12.3. 2011
