Tuloratkaisuja ei tule enää osta veroalennuksin
Suomelle EU-puheenjohtajuus merkitsee mahdollisuutta kertoa pohjoismaisen mallin mukaisen hyvinvointiyhteiskunnan kilpailukyvystä ja saavutuksista. Kaikkia kiinnostaa nyt se, miksi Suomi ja kaikki pohjoismaat ovat yleensä kärkikymmenikössä kansainvälisissä kilpailukykyarvioissa. Vastaus on tuttu osaamisen, yrittämisen, yhteistyön ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion yhdistelmä.
Pohjoismainen hyvinvointivaltion verotusaste on jonkin verran muiden maiden keskiarvoa korkeampi. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma niin kauan kun ihmiset katsovat saavansa riittävän vastineen verorahoilleen heidän vapautensa, osallistumismahdol-lisuutensa, terveytensä ja eläkepäivänsä turvaavalla tavalla.
Näin on Suomessa ollut. Suomalaisten enemmistö suhtautuu epäluuloisesti lisätarjouksiin suurista verojen alennuksista. He näkevät tärkeämmäksi korjata hyvinvointivaltion turvaverkkoihin syntyneet aukot ja ottaa täysimääräisesti käyttöön aktiivisen työvoimapolitiikan keinot vaikeammin työllistettävien palauttamiseksi työelämään. Tämä edellyttää maltillista ja viisasta koko kansantalouden kasvua vastaavaa julkisten menojen lisäystä.
Veroalennuksilla ei tulevaisuudessa tule enää tulosopimuksia ostaa. Jo viimeksi kävi niin, että työnantajien nimet muutaman vuoden sopimuksen alle ostettiin paljon pidempään negatiivisia vaikutuksia jättävällä varallisuusveron poistolla.
Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen voivat parhaimmillaan tuoda tehoa hyvinvointipalvelujen tarjontaan, mutta ne eivät ole mikään taikakeino. Meillä on myös jo riittävästi esimerkkejä ideologisesti perustellun kilpailuttamisvimman synnyttämistä vahingoista.
Tämä on haaste myös EU:ssa sisämarkkinoilla silloin, kun painotetaan vain markkinataloudellista kilpailukykyä. Tämä on ollut keskeinen asia myös ns. palveludirektiivin käsittelyssä. Onneksi alkuperäinen esitys on Euroopan Parlamentin käsittelyssä oleellisesti parantunut.
Keskeistä käsittelyssä on ollut vastaanottajamaaperiaatteen yksiselittein vahvistaminen ja alkuperämaaperiaatteen torjuminen. Se tarkoittaa sitä, että direktiivin voimaantullessa Suomessa ja muissa maissa noudatetaan edelleenkin palvelujen tarjoamisessa niin työoikeuden, sosiaaliturvan kuin kuluttajasuojan osalta sen maan lainsäädäntöä, jossa palveluyritys toimii.
Tämä on keskeinen periaate myös Euroopan avoimilla työmarkkinoilla. Toivotamme tästä päivästä alkaen työnhakijat myös kaikista uusista EU-maista Suomeen tervetulleiksi, mutta Suomessa työtä tehdään Suomen työlainsäädännön ja meidän yleissitovien työehtosopimusten määräämissä puitteissa.
