Arvoisa Tasavallan presidentti, ministerit, hyvä juhlayleisö, ärade festpublik, Your Excellencies, Dear Guests,
Toivotan Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Ulkoasiainministeriön ja Suomen YK-liiton yhdessä järjestämään juhlaan tänä joulukuun 14. päivänä, jolloin tulee kuluneeksi tarkalleen 50 vuotta siitä kun Suomi liittyi Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi. Kuluva vuosi on myös YK:lle juhlavuosi, sillä maailmanjärjestö täyttää 60 vuotta. Meillä kaikilla on syytä juhlaan. YK on suhteellisen korkeasta iästään huolimatta edelleen voimissaan ja universaalin luonteensa ansiosta ainutkertainen toimija. Maailmanjärjestö on vuosien saatossa onnistunut luovimaan karikoista uusille seesteisimmille vesille kohti uusia haasteita.
Juuri näkemämme historiallinen uutisfilmi näytti meille kuinka YK:ssa tehtiin päätös ottaa Suomi uudeksi maailmanyhteisön jäseneksi yhdessä 15 muun valtion kanssa. Tuosta hetkestä alkoi uusi luku Suomen historiassa aktiivisena osallistujana monenkeskiseen yhteistyöhön. YK on ollut ulkopolitiikkamme kulmakiviä kaikkina näinä vuosina, enkä näe tässä suhteessa muutosta tulevaisuudessakaan.
Arvoisat kuulijat,
Haluaisin tässä historiallisessa juhlassa luodata katseemme tulevaisuuteen ja pohtia minkälaisen YK:n tarvitsemme alati muuttuvassa ympäristössä. Valmistauduttaessa viime syyskuussa pidettyyn YK:n vuosituhathuippukokouksen seurantakokoukseen, YK:n pääsihteeri Kofi Annan määritteli YK:n toiminnan perustaksi kolmiyhteyden: kehityksen, rauhan ja ihmisoikeuksien välillä. Näiden perusta löytyy jo YK:n peruskirjasta, joka on yhä tänä päivänä lähes alkuperäisessä muodossaan ajankohtainen. YK on arvoineen osoittautunut ajattomaksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että YK voisi jäädä toimettomana katsomaan ympärilleen. Maailma ympärillä on muuttunut. Jotta YK voisi olla toimintakykyinen ja tehokas organisaatio, sen on kyettävä uudistumaan, tehostamaan toimintaansa ja parantamaan menettelytapojaan. Syyskuun huippukokouksessa jäsenmaat päättivätkin järjestön kokonaisvaltaisesta uudistamisesta. Uudistuspaketti pitää sisällään tavoitteen sekä turvallisuusneuvoston, talous- ja sosiaalineuvoston ja yleiskokouksen toiminnan uudistamisesta samoin kuin hallintoreformista. Suomi tukee kaikin tavoin näitä uudistushankkeita, joilla YK:n hallitustenvälistä päätöksentekoa ja toimeenpanokykyä lujitetaan.
Vahva YK on pienten maiden etu ja tarjoaa kansainväliselle yhteisölle ainutlaatuisen mekanismin käsitellä laajoja ongelmakokonaisuuksia ja hakea monipuolisia yhteisiä ratkaisuja.
Aika ei ole vielä ollut täysin kypsä turvallisuusneuvoston kokoonpanon ajanmukaistamiseksi. On tärkeätä, että turvallisuusneuvoston uudistaminen ei jää kuolleeksi kirjaimeksi. Sen rakenteen tulisi heijastaa paremmin nykyistä jäsenkuntaansa. Siksi tarvitsemme sekä uusia pysyviä että vaihtuvia jäseniä. Sen sijaan veto-oikeuden laajentaminen tulee torjua. Turvallisuusneuvoston reformi on poliittisesti vaikea kysymys. Rakentavaa keskustelua pitää kuitenkin jatkaa. Samalla olisi tarkasteltava myös turvallisuusneuvoston työtapojen kehittämistä.
Talous- ja sosiaalikysymysten reformi on asteittain edennyt ja Suomi antoi siihen oman panoksensa viime vuonna ECOSOC:n puheenjohtajana. Tuemme pääsihteerin aloitetta johdonmukaistaa operatiivisten kehitysjärjestöjen, humanitaaristen- ja ympäristötoimintojen hoitoa. Korostamme yleiskokouksen keskeistä asemaa ja arvovallan säilyttämistä: sen eri komiteoiden ja käsiteltävien asioiden tulee heijastaa nykypäivää. Maailmanjärjestön pääelinten välistä yhteistyötä ja työnjakoa on edistettävä ja koko YK-järjestelmän tulisi toimia koordinoidusti. Uudistaminen edellyttää myös sihteeristöltä toimintatapojen muuttamista.
Arvoisat kuulijat,
YK on avain tehokkaan multilateralismin toteuttamiselle. Otan tässä vain muutaman esimerkin: YK:n puitteissa on neuvoteltu yli 80 poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen sekä ihmisoikeuksiin liittyvän sopimuksen täytäntöönpanosta. Yli 80 entistä siirtomaata on saavuttanut itsenäisyyden. Niiden myötä kansainväliset kehityskysymykset ovat nousseet hallitsemaan suurinta osaa YK:n toimintakenttää. YK:n rauhanturvatoiminta on aivan oma lukunsa. YK:n avulla on onnistuttu ratkaisemaan lähes parisataa alueellista konfliktia ja kiistaa.
Tällä vuosituhannella YK:n on pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin. Maailmanlaajuisen köyhyyden vähentäminen on pitkän tähtäimen keino kitkeä epätasa-arvoisuutta ja muita konfliktien perussyitä. YK:lla on keskeinen tehtävä kansainvälisten ja kansallisten kehitysvoimavarojen lisäämiseksi Monterreyn konsensuksen mukaisesti. Meillä tulisi olla myös nopeita keinoja käytettävissä uusien terveysriskien hallintaan tai äkillisten luonnonkatastrofien torjuntaan. Kansainvälistä ympäristöhallintoa tulee vahvistaa YK:n kautta. Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismia tukeva toiminta on saatava kuriin kansainvälisellä yhteistyöllä.
Olen huolestunut aseriisunta- ja asevalvontakysymysten jäämisestä taka-alalle YK-foorumilla. Tähän työhön jäsenmaiden tulisi tarttua vakavasti.
YK:n saavutukset ovat nähtävissä usein vasta pitkän ajan kuluessa; tätä hiljaista työtäkin on osattava arvostaa. YK:n ja sen jäsenmaiden on vastuullisesti jatkettava ponnisteluja kansainvälisen normiston kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi.
Euroopan unioni on kokoansa suurempi vaikuttaja YK:ssa. Suomi pyrkii tulevana EU-puheenjohtajana edistämään vahvaa monenkeskistä politiikkaa ja Euroopan unionin vaikuttavuutta YK:ssa. Suomi haluaa olla rakentamassa tulevaisuuden YK:ta laajojen kansalaispiirien myötävaikutuksella. Suomen hallitus ja maamme edustajat ovat vastaisuudessakin valmiita antamaan voimavaransa YK:n käyttöön ja tukemaan YK:n käytännön työtä.
Your Excellencies, Ladies and Gentlemen,
I am honoured to welcome President of the Republic, H.E Tarja Halonen. She will deliver a speech on the role of the United Nations and Finland’s contribution in the UN.
We are also very pleased to welcome Director General Sergei Ordzhonikidze, head of the UN Office in Geneva. He is here speaking on behalf of Secretary-General Kofi Annan who unfortunately was not able to join us.
The veteran of Finnish Diplomacy, Minister Max Jakobson will share with us some memories from the early years of Finland’s UN membership.
Vice-Chair of the Finnish UN Association, Ms. Jutta Urpilainen will have the closing words before the cocktails.
We can also enjoy beautiful music presented today by violinist Reka Szilvay and Jakaranda Choir.
But now I would like to give the floor to the Prime Minister Matti Vanhanen in his capacity as the chairman of the Jubilee Delegation of the Finnish UN Association.
Finally, I would once more like to warmly welcome you all and thank you for coming here today to celebrate this very special day for Finland.
