Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen ja multilateraalisen järjestelmän kehittäminen globaalihallinnassa ovat ajankohtaisia kysymyksiä valmistauduttaessa Yhdistyneiden kansakuntien syyskuun huippukokoukseen.
Viisi vuotta sitten pidetyssä vuosituhathuippukokouksessa asetimme yhdessä kunnianhimoiset tavoitteet köydyyden poistamiseksi ja inhimillisen kehityksen edistämiseksi. Ensi syksyn kokouksessa on tarkoitus katsoa, miten olemme tällä tiellä edenneet. YK:n jäsenmaiden suurena haasteena on päästä yhteisymmärrykseen niistä konkreettisista toimista, joita näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yhä tarvitaan. Tarkoituksena on myös uudistaa YK:ta niin, että se voisi nykyistä tehokaammin vastata uuden vuosituhannen uusiin uhkatekijöihin. YK:n tulisi myös kyetä tehokkaammin toimeenpanemaan omia päätöksiään, jotta voisimme elää nykyistä turvallisemmassa maailmassa.
YK:n pääsihteeri Kofi Annanin pääsiäisen alla yleiskokoukselle antama raportti ”In larger freedom” tarjoaa kunnianhimoisen lähtökohdan tälle työlle. Raportissa ja siten myös syyskuun kokousagendalla köyhyyden poistaminen, turvallisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät toisiinsa. Jäsenmaiden velvollisuutena on nyt vastata rakentavasti raporttiin sisällytettyihin ehdotuksiin. Tämä edellyttää vahvaa poliittista tahtoa mutta myös halukkuutta vaikeisiinkin kompromisseihin.
Suomi antaa täyden tukensa YK:n pääsihteerin ponnisteluille. Tarkoituksenamme on osallistua aktiivisesti syyskuun huippukokouksen valmisteluihin sekä kahdenvälisissä kontakteissa että EU:n kautta. Aiomme huolehtia myös siitä, että kansalaisjärjestöt voivat toivomustensa mukaan osallistua päätöksentekoon sen kaikissa vaiheissa. Kansalaisyhteiskunnan vilkas mukanaolo vahvistaa YK:n uskottavuutta ja edesauttaa myös kokoukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Pääsihteerin raportin läpileikkaavana teemana on kehityksen, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien kolmiyhteys. Suomi tukee tätä laajaa turvallisuuskäsitettä. YK:n ja koko kansainvälisen yhteisön on pystyttävä nykyistä paremmin vastaamaan globaaleihin uhkakuviin, koskevat ne sitten terrorismia, sotilaallisen väliintulon uhkaa, köyhyyttä tai ympäristön rappeutumista. Kaikki nämä uhat voivat aiheuttaa kuolemaa tai lyhentää elämää suuressa mittakaavassa. Samoin ne voivat vähentää valtioiden mahdollisuuksia toimia kansainvälisen järjestelmän perusyksikkönä. Uhat ovat siis toisiinsa liittyviä. Kuten pääsihteeri itsekin toteaa, YK:n on kuluvalla vuosituhannella pystyttävä vastaamaan yhtä tehokkaasti niin HIV/AIDS:n kuin terrorismin uhkaan, köyhyyteen yhtä tehokkaasti kuin ydinsulkuun.
Suomi korostaa kehitysagendan osalta kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Köyhyyden radikaali vähentäminen ja naisten ja lasten aseman parantaminen ovat prioriteetteja. Me olemme kaikki hyvin tietoisia siitä, että vuosituhannen kehityspäämäärien saavuttaminen on haasteellinen tehtävä. Tämä edellyttää toisaalta sitä, että kehitysmaat täyttävät niille asetetut velvoitteet mm. demokratiavajeen korjaamisen ja kansallisten resurssien mobilisoinnin osalta. Yhtä tärkeää on, että teollisuusmaat panevat täytäntöön omat sitoumuksensa. Pääsihteerin ehdotuksen mukaan kehitysavun tason tulisi yltää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä ja 0,5 %:iin seuraavien kolmen vuoden aikana. Lisäksi pääsihteeri tekee 0,7 prosentista eräänlaisen valtion sitoutuneisuuden mittarin YK-tavoitteisiin ja globaalihallintaan. Kehitysavun määrää tullaan tarkastelemaan jatkossa muun muassa turvallisuusneuvoston vaihtuvia paikkoja täytettäessä. Tämä on hyvä muistaa Suomenkin mahdollisen TN-kauden lähestyessä.
Tämä on kova haaste myös Suomelle. Virallisesti tavoittelemme edelleen 0,7 prosentin saavuttamista vuoteen 2010 mennessä. Olemme euromääräisesti nostaneet kehitysyhteistyöpanostamme varsin merkittävästi, mutta nopean talouskasvun oloissa se ei juurikaan vaikuta bkt-prosentteihin. Viime vuoden luku on alustavien tietojen mukaan jäämässä 0,35 prosenttiin. Nykyisillä päätöksillämme olemme mahdollisesti jo tänä vuonna jäämässä odotettua nopeammin kasvaneen EU-maiden kehitysyhteistyön bkt-osuuden keskiarvon alapuolelle. Hallitus kantaa yhdessä vastuun näistäkin päätöksistä ja päättää myös yhdessä niiden tarkistamisesta. Ulkoministeriössä olemme valmiita avamaan keskustelun hallituksessa kehitystyön kasvuohjelman nopeuttamisesta, jotta Suomella tältä osin olisi uskottavammat eväät YK:n Major Eventiin syksyllä.
Kehityspäämäärät on nähtävä myös osana laajempaa kehitysagendaa. Suomi on omalta osaltaan ottanut aktiviisen roolin globalisaation ohjaamisessa oikeudenmukaisempaan suuntaan. Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työn tulokset ja Helsinki-prosessi tukevat omalta osaltaan laajaa turvallisuutta.
Kestävän kehityksen periaate toimii läpileikkaavana linjauksena pääsihteerin raportissa. Kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät läheisesti köyhyystavoitteisiin On tärkeää, että ympäristönäkökulma tulee vahvasti esille syksyn loppuasiakirjassa. Myös tasa-arvokysymykset liittyvät vuosituhattavoitteisiin. Suomen lähtökohtana on se, että sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan syyskuun huippukokouksessa. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen ovat avainasemassa kaikkien vuosituhattavoitteiden toteutumisen kannalta.
Pääsihteeri antaa raportissaan suuren painoarvon ihmisoikeuksille. Ihmisoikeuksien nostaminen YK:n agendalle läpileikkaavana teemana on tärkeä tavoite, onhan aktiivinen ihmisoikeuspolitiikka yksi Suomen ulkopolitiikan kulmakiviä. Tämän perustavoitteen ohella on huomionarvoista, että ihmisoikeusnäkökohdat huomioidaan kattavasti myös raportin muissa osioissa. Pääsihteerin peräänkuuluttama suojeluvastuu on avainasemassa myös ihmisoikeuksien suojelun kannalta. Ihmisoikeuksia on kunnioittettava terrorismin vastaisissa toimissa ja myös rauhanturvaamistehtävissä. Suomi pitää tärkeänä, että YK kiinnittää erityishuomiota seksuaalisten väärinkäytösten ehkäisemiseen YK:n rauhanturvaoperaatioissa.
Uusista turvallisuusuhkista huolimatta YK:n ja sen peruskirjan merkitys ei ole vähentynyt. Itsepuolustus on YK:n peruskirjan ja sen vakiintuneen tulkinnan mukaan sallittu vain vastauksena tapahtuneeseen hyökkäykseen. Valtioiden itsepuolustusoikeus ja turvallisuusneuvoston laajat toimivaltuudet puuttua ennaltaehkäisevästi turvallisuusuhkiin mahdollistavat kuitenkin voimankäytön niissä tapauksissa, kuin se on välttämätöntä. Suomi tukee pääsihteerin näkemyksiä siitä, että turvallisuusneuvosto vahvistaisi nämä peruskirjan näkemykset uudelleen. Pidämme tervetulleena myös esitystä, jonka mukaan turvallisuusneuvosto hyväksyisi voimankäytön osalta tietyt periaatteet.
Nämä peruskriteerit ovat 1) uhan vakavuus (onko uhka tarpeeksi selkeä ja vakava antaakseen aihetta sotilaalliselle voimankäytölle); 2) asianmukainen tarkoitus (ensisijaisena tarkoituksena on pysäyttää tai torjua uhka – mahdollisten muiden motiivien sijasta); 3) viimeinen keino (onko kaikkien ei-sotilaallisten vaihtoehtojen käyttöä harkittu); 4) suhteessa olevat keinot (sotilaallisen toiminnan mittakaavan, keiston ja intensiteetin oltava pienin mahdollinen) ja 5) tasapaino seurauksiin nähden (onnistumisen mahdollisuuden pitää olla todellinen, voimankäyttö ei ole oikeutettua, jos sillä todennäköisesti vain pahennetaan tilannetta).
YK:lla on pitkät, lähes 60-vuotiset perinteet rauhanturvatoiminnassa. Suomi on osallistunut aktiivisesti rauhanturvatoimintaan vuosikymmenten ajan. Paraikaa Euroopan unioni ja YK pohtivat sitä, miten ne voisivat vahvistaa yhteistyötään kriisinhallinnassa. Tuemme pääsihteerin esitystä alueellisten toimijoiden aktiivisesta roolista kriisinhallinnassa. YK:n ja alueellisten järjestöjen yhteistyö niin sotilaallisessa kuin siviilikriisinhallinnassakin on tärkeää. Suomi pyrkii omalta osaltaan kantamaan vastuunsa kriisinhallinnassa osallistumalla aktiivisesti kriisinhallintaoperaatioihin. Paraikaa keskustelemme rauhanturvalain uudistamisesta RT-operaatioiden muuttaessa luonnettaan.
YK:n syyskuun huippukokous tarjoaa kansainväliselle yhteisölle mahdollisuuden vahvistaa ponnistelujaan vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Huippukokouksen päämääränä on myös entistä turvallisempi maailma. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että maailmanjärjestö kykenee uudistamaan omia instituutioitaan ja toimintatapojaan. Suomen lähtökohtana on YK:n kokonaisvaltainen uudistuminen. Se merkitsee yleiskokouksen arvovallan palauttamista, talous- ja sosiaalineuvoston työn tehostamista sekä turvallisuusneuvoston reformia.
Pääsihteerin raportiin sisällytetyt konkreettiset ehdotukset yleiskokouksen arvovallan kohentamiseksi ja toiminnan järkeistämiseksi ovat tervetulleita. Yleiskokouksen on otettava sille kuuluva rooli ja käsitellä enevässä määrin ajankohtaisia asioita. Näin kaikki valtiot kokisivat sen toiminnan nykyistä tärkeämmäksi ja mielekkäämmäksi. Talous ja sosiaalineuvoston osalta Suomi pyrkii aktiivisesti vahvistamaan konkreettisia ECOSOCIn tehostamispyrkimyksiä. Niitä ovat mm. agendan uudistaminen ja sisältöön keskittyminen proseduraalisten päätöslauselmien sijasta.
Suurin huomio on toistaiseksi kohdistunut turvallisuusneuvoston uudistamiseen. Tehtävä on vaikea, mutta momentum saattaa vihdoinkin olla käsillä. Turvallisuusneuvoston reformin epäonnistuminen ei kuitenkaan saisi johtaa koko uudistuspaketin kaatumiseen. Sen vuoksi olisi hyvä, jos toimenpiteestä päästäisiin yhteisymmärrykseen jo hyvissä ajoin ennen syyskuun huippukokousta. Suomi tukee sekä uusien pysyvien että vaihtuvien jäsenten lukumäärän lisäämistä turvallisuusneuvostossa, mutta ilman veto-oikeuden laajentamista. Suhtaudumme myönteisesti myös uuden rauhanrakentamiskomission perustamiseen, vaikka sen osalta on ratkaistava monia käytännön kyysmyksiä. On tärkeää, että uudella elimellä on linkki talous- ja sosiaalineuvostoon.
YK:n uudistamispyrkimysten tavoitteena on vahvistaa monenkeskeistä järjestelmää. Syyskuun huippukokous on valtaisa haaste maailmanjärjestön jäsenkunnalle. Onnistunut tulos edellyttää laajaa sitoumusta ja vahvaa poliittista tahtoa meiltä kaikilta. Tässä tilanteessa meidän on oltava kunnianhimoisia ja toimittava yhtä suurella kiireellä kuin ovat tarpeemmekin. Uhat on kohdattava välittömästi. Yksikään valtio ei voi toimia yksin tämän päivän maailmassa.
