Ulkoministeri Erkki Tuomioja toivoi malttia verokeskusteluun puhuessaan Tuusulan sosialidemokraattien satavuotisjuhlassa sunnuntaina.
Valtionvelkaa vähennetään paljon ennakoitua nopeammin. Samalla monet haluavat alentaa veroja enemmän kuin hallitusohjelmassa sovitut 10-11 miljardia markkaa. Tuomiojan mielestä ylimääräiset huojennukset sopivat huonosti tilanteeseen, jossa talous saattaa pitkän kasvun jälkeen ylikuumeta.
– Jos kevennyksiä perustellaan pyrkimyksellä saavuttaa OECD- maiden tai eurooppalainen keskiveroaste, on tämä samalla nähtävä tietoiseksi irtiotoksi pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnan mallista.
Pohjoismaiseen, sivistyneeseen malliin kuuluu laaja, julkisen sektorin kautta toteutettu sosiaaliturva- ja peruspalvelujärjestelmä, Tuomioja muistutti. Sen rahoitus edellyttää verrattain korkeaa veroastetta.
– Tämä ei tarkoita, että veroasteen tulisi olla juuri niin korkea kuin mihin se lamavuosina nousi. Hallitusohjelman mukainen tiukka taloudenpito mahdollistaa sen maltillisen alenemisen, eikä enempää ole perusteltua hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita vaarantamatta tavoitella.
Verotus ja universaalinen sosiaaliturva tasaavat tulo- ja varallisuuseroja yhteiskunnan viihtyisyyttä ja kiinteyttä rakentavalla tavalla, Tuomioja huomautti.
Työllisyyden parantamisen tulee edelleen olla hallituksen tärkein tavoite, Tuomioja painotti. Siksi on keskityttävä keventämään työntekoon liittyviä sotumaksuja sekä pieni- ja keskituloisten tuloveroa.
Hallitusohjelmassa sovittua veroalennusraamia voidaan väljentää kehittämällä verorakennetta.
– Jos työllisyys on veroratkaisujen pääasia, on ensimmäiseksi sovittava verotuksen alarajan keventämisestä siten, että perustoimeentulon tason mukaisista tuloista ei vielä makseta veroa.
Vielä rohkeampana askeleena Tuomioja harkitsisi negatiivista tuloveroa. Siinä sosiaaliturva, tulonsiirrot ja verotus sovitettaisiin toisiinsa niin, että perustoimeentulo paranisi nykyisestä. Se kannustaisi tarjoamaan ja ottamaan vastaan pienipalkkaista työtä.
Tasainen taulukkoalennus suosii suurituloisia, Tuomioja muistutti. Todelliset kannustusongelmat kasautuvat kuitenkin tuloasteikon alapäähän. Sen sijaan suurituloisten verotus ei tähänkään saakka ole estänyt ketään liittymästä optio-ohjelmiin tai muilla tavoin havittelemasta tulojensa kasvattamista.
Ei pakkomalleja Euroopan unioniin
Tällaiset verolinjaukset ovat edelleen Suomen päätettävissä, Tuomioja huomautti. – On tarpeen, että EU-maat keskustelevat myös veroista talouspolitiikan yleiseen arviointiin liittyen, mutta mikään jäsenmaiden liikkumatilaa rajoittava pakkomalli ei voi tulla kyseeseen sen enempää kuin enempi veroharmonisointikaan.
Verotuksessakin kyllä tarvitaan ylikansallista yhteistyötä, Tuomioja totesi. EU:n on esimerkiksi kyettävä torjumaan veronkierto ja estämään pääomien houkutteleminen haitallisella verokilpailulla. Globaaliset ympäristöhaasteet taas edellyttävät sopimusta ympäristöperusteisista minimiverokannoista.
