Eduskunta on aloittanut turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn. Kun edellistä selontekoa valmisteltiin, maailman väkiluku oli 6 705 miljoonaa – nyt se on 7 073, eli yksin tänä aikana maailman väkiluku on kasvanut 70 kertaa Suomen väkiluvun määrällä.
Maailman turvallisuuspolitiikan muutoksia arvioitaessa tämä on sellainen perusasia, joka on muuttanut ja edelleen muuttaa maailmaa ja korostaa keskinäisen riippuvuuden kasvua. Kestävän kehityksen saavuttaminen on ainoa keino turvata inhimillisen elämän mahdollisuudet maapallon edelleen kasvavalle väestölle. Ilmastomuutoksen pysäyttäminen on suurin, mutta ei ainoa tähän liittyvä jättiläishaaste.
Jos siihen ei kyetä, tulevat kaikki ne laajaan turvallisuuteen kohdistuvat uhat joita jo edellisissä selonteoissa on käsitelty edelleen kärjistymään ja viime kädessä realisoitumaan myös sotilaallisina uhkina.
Elämme maailmassa, jota emme historiasta tunne, ja sen vuoksi vanha käsitys perinteisestä voimapolitiikasta turvallisuuden lähteenä voi johtaa kohtalokkaisiin virhepäätelmiin. Samalla kuitenkin tiedämme, että maailmassa on edelleen vanhentuneeseen voimapolitiikkaan uskovia toimijoita, joiden virheiden ennalta torjumiseen on myös varauduttava.
Olennaista on, että turvallisuuspolitiikka ei ole vain turvallisuusuhkien ennakointia ja torjumista, vaan aktiivista turvallisuuden rakentamista – lähialueilla, Euroopassa ja globaalisti.
# #
Eduskuntakeskustelussa tämän globaalinäkökulman sivuutti kuitenkin turhauttava kiistely selonteon valmisteluprosessista ja määrärahoista sekä inttäminen Suomen Nato-suhteesta. Äänessä olivat etupäässä opposition edustajat, mutta myös oikeistosta osallistuttiin keskusteluun samassa tyylilajissa. Pohjanoteeraus oli kuitenkin puolustuvaliokunnan puheenjohtajan (PS) Ruotsinvastainen esiintyminen.
Vaikka tätä ei aina eduskuntakeskustelusta huomannut vallitsee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta edelleen laaja yhteisymmärrys. Hallitusneuvotteluissa tätä koskevat muotoilut saatiin valmiiksi kahdessa päivässä, kun kaikki muu vaati kuusi viikkoa aikaa. Myöskään selonteon valmistelussa ei esiintynyt erityisempiä ongelmia hallituksessa tai yhteistyössä parlamentaarisen kontaktiryhmän kanssa, jossa oppositiokin oli mukana.
# #
Kun pohjoismaista yhteistyötä 50-luvulla aloitettiin, oli turvallisuuspolitiikka rajattu sen ulkopuolelle ja puolustusministereillä oli porttikielto Pohjoismaiden neuvoston tilaisuuksiin. Nyt PN järjestää turvallisuuspolitiikkaa koskevan erityisistunnon ensi huhtikuussa.
Pohjoismainen yhteistyö ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on viime vuosina vahvistunut. Kolmen maan kuuluminen Natoon ja Suomen ja Ruotsin pitäytyminen liittoutumattomuudessa ei ole enää este sellaiselle käytännönläheiselle puolustusyhteistyölle jossa käsitellään koulutusta, harjoittelua, kriisinhallintaa, hankintoja ja valvontatehtäviä. Tämän yhteistyön voimana on hyötyjen etsiminen tekemisen kautta, eikä se perustu institutionaalisten rakenteiden asettamiin velvoitteisiin.
Pohjoismainen yhteistyö edistää alueemme vakautta ja turvallisuutta ja antaa pohjoismaille parempia mahdollisuuksia osallistua kansainvälisten ongelmien ratkaisupyrkimyksiin.
