Pohjoismainen yhteistyö elää tällä hetkellä eräänlaista renessanssia. Yksi syy tähän on se, että pohjoismainen malli on herättänyt kasvavaa mielenkiintoa myös Pohjolan ulkopuolella.
Pohjoismaiset sosialidemokraatit ovat huolissaan siitä, miten porvarilliset hallitukset Pohjolassa ovat heikentäneet hyvinvointiyhteiskuntiamme. Vaikka olemmekin heikennyksistä huolimatta kymmenen parhaan maan joukossa arvioitaessa kansainvälisesti tasa-arvoa, ympäristöä, koulutusta, kilpailukykyä ja jopa onnellisuutta, näemme suuria riskejä siinä, että työttömyydestä on tullut pysyvä asiaintila.
Pohjoismaissa demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaatteet ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat keskeisiä periaatteita kestävään kehitykseen ja globalisaation haasteiden hallintaan pyrkivässä työssä. Olemme aktiivisia suunnannäyttäjiä, jotta globalisaation edut jaettaisiin maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisella tavalla. Kansakuntiemme on oltava avoimia täysimittaiselle osallistumiselle globaaleilla markkinoilla. Tämä kuitenkin asettaa suuria vaatimuksia muun muassa kaikille taattaviin laadukkaisiin koulutusjärjestelmiin ja hyvään muutosturvaan.
Sosialidemokraatit edistävät pohjoismaista yhteistyötä sekä maidemme että puolueidemme välillä. Ulkoministerit sekä vastaavat varjoministerit tapaavat ja keskustelevat turvallisuuspolitiikasta pohjoismaisten sosialidemokraattien ja ammattiyhdistysten (Samak) yhteistyön puitteissa lähiaikoina Oslossa.
Pohjoismailla on yhteinen näkemys siitä, miten kohdataan niitä laajoja turvallisuusuhkia, joita ei ratkaista pelkästään, jos lainkaan, sotilaallisin keinoin. Kylmän sodan jälkeen Pohjoismaat valitsivat eri turvallisuuspoliittiset ratkaisut ja liittoumat, mutta tänä päivänä tämä ei ole este Pohjoismaiden yhteistyölle ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä.
Sosialidemokraatit ovat pitäneet syventynyttä yhteistyötä näillä sektoreilla tervetulleena ja tukevat tätä kehitystä. Kun turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskeva Stoltenberg-raportti julkaistiin 2009, sisälsi se suurelta osin kysymyksiä, joissa Pohjoismailla jo ennestään oli vahvistunutta yhteistyötä. Raporttiin sisältyi myös joukko uusia ehdotuksia kuten pohjoismainen solidaarisuusjulistus, joka nyt on toteutettu. Raporttiin sisältyi myös ehdotus, että Pohjoismaat yhdessä ottaisivat vastuun Islannin ja sitä ympäröivän ilmatilan valvonnasta.
Tätä ehdotusta ei otettu välittömästi käsittelyyn. Pohjoismainen puolustusyhteistyö on kuitenkin kehittynyt ja syventynyt nopeasti viimeisten vuosien aikana. Kyseessä on hyvin käytännönläheinen yhteistyö, johon sisältyy sekä kahdenvälistä toimintaa, erityisesti Ruotsin ja Suomen välillä, että sellaista yhteistyötä, johon kaikki maat osallistuvat. Konkreettisesti on kysymys yhteisistä harjoituksista, koulutuksesta, hankinnoista, valvontatehtävistä ja osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan. Suuremman kustannustehokkuuden tarve on omalta osaltaan nopeuttanut yhteistyötä. Yhteistyö ei kuitenkaan tähtää uusiin suuriin sopimusratkaisuihin. Se ei kyseenalaista kolmen Nato-maan osallistumista puolustusliittoumaan tai Ruotsin ja Suomen selkeää viestiä pysyä Naton ulkopuolella.
Tässä valossa on luonnollista, että Ruotsi ja Suomi ovat olleet valmiita antamaan myönteisen vastauksen Islannille, joka toukokuussa lähestyi meitä pyynnöllä osallistua ilmatilansa valvontaan. Molempien maiden hallitukset sopivat ehdotuksen selvittämisestä omilla tahoillamme. Sovimme myös oppositiopuolueiden informoinnista ennen yhteistä vastaustamme, joka annettiin Helsingissä pidetyn Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä.
Vaikka eräät kysymykset ovat vielä auki, on selvää että kyse on harjoitus-, valvonta- ja koulutustehtävästä, johon osallistutaan aseistamattomilla lentokoneilla kolmen viikon ajan vuoden 2014 alkupuolella. Norja osallistuu operaatioon samanaikaisesti ja Nato-maana se vastaa valvontatehtävään liittyvistä mahdollisista muista toimenpiteistä. Näitä on esimerkiksi kansainvälisessä ilmatilassa lentävän koneen tunnistaminen siinä tapauksessa, että sellainen epätodennäköinen tehtävä tulisi ajankohtaiseksi.
Meille tämä tarkkaan rajattu tehtävä Islannissa on luonnollinen osa toivomustamme vahvistaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Suomen, Ruotsin ja Norjan välisiä harjoituksia on järjestetty säännöllisesti maittemme ilmatilassa jo monen vuoden ajan. Pidämme sitä myös tervetulleena merkkinä siitä, että Pohjoismaat ovat sekä valmiita että kykeneviä vastaamaan tehtävistä, joissa voimme sekä siviili- että sotilaallisella puolella myötävaikuttaa rauhaan ja turvallisuuteen niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisesti laajemminkin.
Erkki Tuomioja
ulkoasiasiainministeri
Urban Ahlin
Ruotsin sosiaalidemokraattien ulkopoliittinen puhemies
Peter Hultqvist
Ruotsin sosiaalidemokraattien puolustuspoliittinen puhemies
Johannes Koskinen
SDP:n puolustuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja
