Itämeren valtioiden neuvoston 20-vuotinen taival
Itämeren alueen yhteistyö on kehittynyt voimakkaasti kahdessa vuosikymmenessä. Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) juhlii 20-vuotista taivaltaan ja etsii itselleen aktiivisesti uutta roolia muuttuneessa tilanteessa.
Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) perustettiin maaliskuussa 1992 vakauttamaan yhteiskunnallista kehitystä Pohjois-Euroopassa, pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Jäseniksi liittyivät kaikki Itämeren maat, mukaan lukien Venäjä. Islanti liittyi jäseneksi muutamaa vuotta myöhemmin. Vasta itsenäistyneille maille ja uusille demokratioille CBSS oli ainutlaatuinen alueellisen yhteistyön foorumi.
Alkuvuosien CBSS laajeni nopeasti uusille yhteistyösektoreille. CBSS oli uranuurtaja, joka täytti puuttuvan yhteistyön muodostamaa tyhjiötä. Monet asiat, joiden luonteva paikka on nykyisin EU:n ja Venäjän välisessä vuoropuhelussa tai EU:n Itämeri-strategiassa kuuluivat aikanaan CBSS:n agendalle, kuten esimerkiksi yhteistyö talous- ja työllisyyskysymyksissä. Baltian maiden ja Puolan integroituminen läntisiin yhteistyörakenteisiin vähensi CBSS:n merkitystä. Muutos jätti CBSS:n vaille selkeää roolia.
Suomen ja Ruotsin, ja seuraavassa vaiheessa Puolan ja Baltian maiden liityttyä EU:n jäseniksi CBSS:n rooli ja tehtävät alkoi herättää yhä kriittisempää keskustelua. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2006 tapahtuneen pohjoisen ulottuvuuden politiikan uudistamisen jälkeen Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ehdotti jopa CBSS:n lakkauttamista ja sihteeristön muuttamista pohjoisen ulottuvuuden sihteeristöksi. Tähän ei kuitenkaan haluttu mennä ja ratkaisuksi tuli CBSS:n uudistaminen. Uudistuksessa määriteltiin järjestön pitkän aikavälin tavoitteet ja muutettiin toimintatapaa projektipainotteiseksi.
CBSS:n tehtäväkenttää karsittiin. Esimerkiksi pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet nähtiin luontevaksi kanavaksi edistää yhteistyötä ympäristökysymyksissä ja terveysuhkien torjumisessa. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden suurhankkeet Pietarin jätevedenpuhdistamisessa ovat vähentäneet merkittävästi Itämereen kulkeutuvia päästöjä, mutta kuten Kingiseppin lannoitetehtaan tapaus osoittaa on meillä vielä paljon tehtävää. Sosiaali- ja terveyskumppanuuden hankkeet tuberkuloosin ja HIV/AIDSin torjumiseksi lähialueilla ovat luoneet pohjaa tiiviiden asiantuntijaverkostojen muodostamiselle.
CBSS:n Vilnan huippukokouksen loppuasiakirjassa 2010 luotiin visio Itämeren alueesta vuonna 2020. CBSS on ainoa yhteistyörakenne, jossa Itämeren alueen maiden pääministerit tapaavat kahden vuoden välein pidettävissä huippukokouksissa, vuorovuosin ulkoministerikokousten kanssa. CBSS:n vahvuutena on yhteistyö alueiden edustajien kanssa. Samoin parlamentaarikkojen yhteistyö on aktiivista.
Itämeren alueella onkin huomattavan laaja ja monikerroksinen alueellisen yhteistyön verkosto. Järjestöjen tulee etsiä synergioita ja keskittyä omille vahvuusalueilleen. Käytännön yhteistyön tasolla kansalaisturvallisuus on esimerkki aihepiiristä, joka luontuu hyvin CBSS:n toiminta-ajatukseen. Rajavalvontayhteistyö, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä ihmiskaupan vastainen työ noudattavat CBSS:n alkuperäistä tarkoitusta alueen kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi.
CBSS pystyy melko pienenä järjestönä vastaamaan joustavasti ajankohtaisiin haasteisiin yksittäisten ihmisten elämän laadun parantamiseksi. Aiemmin CBSS:n sosiaalinen puoli tuli esiin työmarkkinaosapuolien neuvonpidossa, nyttemmin eräät CBSS:n parhaista hankkeista liittyvät ihmiskaupan uhrien auttamiseen. EU:n ja Venäjän yhteistyö on välttämätöntä CBSS:n hanketoiminnan onnistumiseksi.
Suomi toimii seuraavan kerran CBSS:n puheenjohtajana heinäkuusta 2013 lähtien vuoden ajan. Suomi tulee puheenjohtajana tukemaan CBSS:n osallistumista EU:n Itämeri-strategian tehtäviin ja yhteistyöhön muiden alueellisten järjestöjen kanssa.
CBSS:n vahvuus on asiantuntijaryhmien toiminnassa ja alueellisessa viranomaisyhteistyössä, sekä järjestön kykynä verkottua muiden yhteistyörakenteiden kanssa. Alueellisen yhteistyön edistäminen Pohjois-Euroopassa on pitkään ollut Suomen poliittisena tavoitteena. Tätä tavoitetta Suomi edistää myös CBSS:n toiminnassa.
