Helsingin Sanomat käsitteli viime viikolla kolmena peräkkäisenä päivänä HOK-Elannon luottamushallinnon yhteyksiä kunnalliseen päätöksentekoon ja kruunasi sarjan opettavaisella maanantain 12.7. pääkirjoituksellaan. Näitä lukiessa voisi luulla lehden paljastaneen syvästi moraalittoman pääkaupunkiseudun kunnallispolitiikkaa rappeuttaneen ilmiön.
Huolimatta lehden siteeraamista ”kytkyistä järkyttyneiden” kommenteista HS ei esitä ainoatakaan esimerkkiä siitä, että HOK-Elannon päättäjät olisivat kunnallisissa luottamustoimissaan väärinkäyttäneet asemiaan sopimattomalla saatikka lainvastaisella tavalla,
Minkä henkilökohtaisen hyödyn tavoittelu heitä sellaiseen motivoisikaan? He eivät voi toivoa ulosmittaavansa osuuskauppansa menestystä osinkotuloina tai osakkeiden arvonnousuna, eikä rikastumaan pääse myöskään yksityisiin yrityksiin verrattuna vaatimattomilla kokouspalkkioilla tai nyt edustajistolta poistuvilla ostosten henkilökunta-alennuksilla.
HOK-Elannon päättäjät ovat liikkeen yli 500 000 jäsenen suorissa ja avoimissa vaaleissa keskuudestaan valitsemia luottamushenkilöitä. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa. Vaaleissa ehdolle asettuvat ne, jotka haluavat, ja valituiksi tulevat ne, joilla on jäsenten kannatus. Jos monet heistä paljolti samojen valitsijoiden kannattamina ovat mukana kunnallisessa päätöksenteossa, ei tässä ole lähtökohtaisesti mitään sopimatonta, kun esteellisyyssääntöjä tarkoin noudatetaan.
HOK-Elanto on asiakasomistajiensa demokraattisesti ja tasavertaisesti hallitsema yritys. He eivät ole liittyneet osuusliikkeeseen tehdäkseen tuottavan sijoituksen vaan siksi, että voivat saada osansa liikkeen menestyksestä kattavampina ja laadukkaampina palveluina, edullisina hintoina sekä bonuksina ja muina jäsenetuina. Menestyksen hedelmiä ei osuuskunnassa voi jakaa kenellekään osinkoina, osakkeiden arvonnousuna tai johdon optioina. Osuuskuntaan liittyminen on vapaaehtoista, eikä jäsenillä ole velvollisuutta käyttää sen palveluja, vaan he voivat suunnata ostoksensa sinne, minne haluavat.
HOK-Elantoa koskevassa kirjoittelussa on kyse joko osuustoiminnan luonteen täydellisestä ymmärtämättömyydestä, yksityisen kilpailijoiden hädästä ja kateudesta valtakunnallisesti menestyvää kuluttajien osuustoimintaa kohtaan tai markkinafundamentalistisesta ideologiasta kumpuavasta pyrkimyksestä nujertaa kuluttajaosuustoiminta.
Nyt HOK-Elanto ja S-ryhmä ovat alansa markkinajohtajia kovassa kilpailussa saavuttamillaan tuloksilla. Näin ei ole aina ollut. Menestys on perustunut oman toiminnan arvopohjan uudelleen löytämiseen (jäsenen, asiakasomistajaan etu), oikeaksi osoittautuneisiin liiketoimintaratkaisuihin (muun muassa tehokas ketjutoiminta) ja sitkeään työhön.
Suomen talouden vahvuuksiin kuuluu omistuksellinen sekatalous, jossa toimivat rinnakkain avoimessa kilpailussa niin pörssi- ja perheyritykset, valtion ja kuntien omistamat yritykset kuin osuustoimintakin.
Erkki Tuomioja
HOK-Elannon edustajiston jäsen
Jorma Bergholm
puheenjohtaja
HOK-Elannon hallintoneuvosto
Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 14.7.2010
