Yhdessä hydran kimppuun, ulkoministerien Tuomioja ja Lindh artikkeli, International Herald Tribune, 3.7.2002

Erkki Tuomioja

Ulkoministerien Tuomioja ja Lindh artikkeli joukkotuhoaseiden uhasta ja
sen torjunnasta

– artikkeli International Herald Tribunessa 3.7.2002

Yhdessä hydran kimppuun

Kylmän sodan kauhukuvat ovat kadonneet, mutta ydinaseiden, kemiallisten ja
biologisten aseiden uhka ei ole. Kreikkalaisen mytologian hydra-hirviön
tavoin nykyajan joukkotuhoaseet tunkevat esiin uusia päitä nopeammin kuin
kukaan ehtii niitä katkoa.

Kylmän sodan aikana kudotusta aseidenriisunta- ja joukkotuhoaseiden
leviämistä ehkäisevien sopimusten verkostosta on paljastunut ammottavia
aukkoja, joiden läpi matkalaukkupommit ja jopa matkustajakoneet voivat
livahtaa.

Vain monenvälisen lähestymistavan avulla kyetään torjumaan uudet uhkat.
Kansainvälisen yhteisön tulee käydä niihin käsiksi yleismaailmallisella
pohjalla vahvistamalla olemassa olevia sopimuksia.

Joukkotuhoaseet ovat sellaisenaan vaarallisia, ei vain vastuuttomissa vaan
kenen hyvänsä käsissä. Painostaessaan vastuuttomia valtioita vastuussa
olevien maiden pitää lunastaa sitoumuksensa toimia monenvälisesti ja
vähentää omaa turvautumistaan ydinaseisiin.

Presidentti George W. Bushin ja presidentti Vladimir Putinin sopimukset
strategisen aseistuksen vähentämisestä ovat merkittävä askel oikeaan
suuntaan. Heidän tulisi jatkaa työtä tuhoamalla ylimääräiset ydinkärjet ja
vähentämällä edelleen operatiivisia joukkojaan.

Myönteisen kehityksen rinnalla on myös huolta aiheuttavaa kehitystä. Eräät
Yhdysvaltain ydinasepolitiikan tarkistukseen sisältyvät ehdotukset
olisivat ristiriidassa maan ydinsulkusopimuksen (NPT) mukaisten
velvoitteiden kanssa. Vahvan ydinaseiden leviämistä ehkäisevän
järjestelmän ylläpitämiseen on yhteinen, maailmanlaajuinen intressi, eikä
sitä pitäisi heikentää.

Uudet ydinaseet, kuten syvälle maahan tunkeutuvat ohjukset saattaisivat
alentaa kynnystä ”rajoitettuun ydiniskuun”, mikä olisi äärimmäisen
vaarallinen ajattelutapa.

Yhdysvaltojen tulisi harkita uudestaan päätöstään olla ratifioimatta
kattavaa ydinkoekieltosopimusta ja jatkaa ydinkokeista pidättymistä.

Strateginen ohjuspuolustus saattaa antaa harhakuvan turvallisuuden
lisääntymisestä, mutta tosiasiassa se lisää ydinaseisiin turvautumista ja
haittaa pyrkimyksiä joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemiseen ja
aseidenriisuntaan.

Samalla kun syyskuun 11. päivän tapahtumat ja Kashmirin kriisi ovat
lisänneet joukkotuhoaseiden uhkan yleistä tiedostamista, ovat monenväliset
aseidenriisuntaponnistelut menettäneet liikevoimaansa. Kansainvälinen
yhteisö etsii uusia välineitä. Sen pitäisi käyttää niitä, jotka jo ovat
sen työkalupakissa – olemassa olevia asevalvontasopimuksia – ja teroittaa
ne vastaamaan uusiin haasteisiin.

Sopimuksilla ei luoda täydellistä maailmaa, mutta monenvälinen
lähestymistapa on silti paras tapa vastata maailmanlaajuisiin
turvallisuushuoliin.Liian moni valtio pysyttelee keskeisten
aseidenriisuntasopimusten ulkopuolella tai ei täysin noudata sitoumuksiaan
ja siten heikentää niiden uskottavuutta.

Monenvälisiä ratkaisuja tarvitaan neljällä alueella:

Ydinsulkusopimuksen osapuolten vuonna 2000 hyväksymä toimintaohjelma
pitäisi panna täytäntöön. Suomi ja Ruotsi ovat kiinnittäneet huomiota
erityisesti ydinasevaltojen sitoumukseen vähentää edelleen ei-strategisia
ydinaseitaan.Venäjän, jolla on vielä tuhansia tällaisia aseita, tulisi
ryhtyä vähentämään niitä läpinäkyvästi ja peruuttamattomasti. Neuvottelut
muodollisesta, oikeudellisesti sitovasta ja todennettavasta sopimuksesta
tulisi käynnistää mahdollisimman pian.

Vuoden 1972 biologisten aseiden kieltosopimuksella kiellettiin ensi kertaa
kokonainen joukkotuhoasekategoria, mutta sen noudattamisen
valvontasäännökset puuttuvat valitettavasti edelleen. Yhdysvaltain viime
kesänä omaksuman kielteisen kannan jälkeen sopimusosapuolet eivät kyenneet
sopimaan oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta. Sopimusta tulisi
vahvistaa, kun sopimuksen tarkastelukonferenssi jatkaa työtään tänä
syksynä.

Tarvitaan pitäviä kansainvälisiä normeja, jotka kattaisivat ballististen
ohjusten tuotannon, varastoinnin, hankkimisen ja kaupan. Ballististen
ohjusten leviämistä ehkäisevä kansainvälinen käytännesääntöluonnos on
toistaiseksi konkreettisin askel tähän suuntaan. Ruotsi ja Suomi
työskentelevät lujasti sen hyväksi, että säännöstö saataisiin
viimeistellyksi tämän vuoden loppuun mennessä. Maiden, jotka ovat
kehittäneet ja vieneet ballistisia ohjuksia ja ohjusteknologiaa,
erityisesti Pohjois-Korean samoin kuin Iranin ja Irakin on liityttävä
ohjusten leviämistä ehkäiseviin pyrkimyksiin, ja maiden kuten Kiina,
Intia, Pakistan ja Israel tulisi myötävaikuttaa näihin pyrkimyksiin.

Valtavat joukkotuhoasevarastot ovat uhka maailmalle. Ne saattaisivat
joutua muiden valtioiden tai terroristien käsiin. Tähän uhkaan on
vastattava kiireellisesti auttamalla aseiden tuhoamisessa tai ainakin
turvallisessa varastoinnissa.

Edes Herakles ei pystynyt tappamaan monipäistä hirviötä yksin. Vain
yhteisellä toiminnalla voimme varmistaa kaikkien turvallisuuden.

Anna Lindh

Erkki Tuomioja