Erkki Tuomioja
VIERASKYNÄ – ERKKI TUOMIOJA / KRISTINA OJULAND
Helsingin Sanomat 9.10.2002
Suomi ja Viro ovat muutosten kynnyksellä
Itämeren alueen kehitys on viime vuosikymmenen aikana ylittänyt optimistisimmatkin odotukset, mutta alueella on silti hyvin suuret käyttämättömät voimavarat. Siksi tämän päivän yhteiset pyrkimykset ja syvenevä yhteistyö rakentuvat suuressa määrin tulevaisuuden odotuksille.
Itämeren alueen kehitysnäkymiin vaikuttavat lähitulevaisuudessa ennen muuta Euroopan unionin ja Naton laajenemisprosessit. Olemme vakuuttuneita siitää, ettää ne edistävät koko alueen vakautta ja luovat rajat ylittävälle kanssakäymiselle ja yhteistyölle entistäkin lujemman perustan.
Myös Viron ja Suomen yhteistyö on kehittynyt nopeasti vapauden ja demokratian voitettua Itämeren alueella, ja molemmat valtiot haluavat aktiivisesti käyttää hyväksi avautuvia mahdollisuuksia sekä kahdenvälisissä että monenkeskisissä suhteissa.
Viron jäsenyys EU:ssa avaa uuden luvun Suomen ja Viron suhteiden kehityksessä. Hallitusten pitää kannustaa tarjoutuvien mahdollisuuksien järkevää ja oikeudenmukaista hyödyntämistä. Kummankin maan viranomaisten saumaton yhteistyö on tärkeää sekää valtiollisella ettää alueellisella pohjalla, mutta yhtä merkityksellisiä ovat myös liike-elämän yhteydet sekää kansalaisjärjestöjen tiivis kanssakäyminen ja kansalaisten henkilökohtaiset suhteet.
Viron ja Suomen yhteistyö on maailmassa ainutlaatuista juuri siksi, että sen perustana eivät ole poliitikkojen juhlapuheet vaan tavallisten ihmisten keskinäiset ystävyyssiteet. Jonkinlaisena esimerkkinä suomalais-virolaiselle suhdekehitykselle voimme pitää pohjoismaiden yhteistyötä. Yleisemmät puitteet tälle kehitykselle antaa kuitenkin jäsenyys Euroopan unionissa.
Naton ja EU:n laajentumisratkaisujenkaan jälkeen ei voi sanoa, ettää työ olisi tehty ja maailma valmis. Myös turvallisuuden alalla riittää haasteita ja tiivistä yhteistyötä edellyttävää toimintaa.
Uudet laaja-alaiseen turvallisuuteen liittyvät haasteet eivät enää ole ensi sijassa sotilaallisia tai liity perinteisiin valtioiden välisiin konflikteihin. Niin sanotun pehmeän turvallisuuden, kansalaistason turvallisuuden, kysymykset ovat nousseet Itämeren alueella päällimmäisiksi.
Ympäristön saastuminen, nimenomaan Itämeren tila, on kansalaisten ja valtioiden yhteinen
huolenaihe. Alueen valtioissa on edelleen yhteiskunnallisia epäkohtia, jotka ruokkivat rikollisuuden kasvua, huumeiden käyttöä ja tarttuvien tautien, erityisesti aidsin, leviämistä.
Rajojen vapaa ylittäminen ja kanssakäynnin vilkastuminen on epäilemättä myönteistä, mutta se on samalla helpottanut järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Rikollisuus on moniulotteinen ilmiö, joka ei rajoille pysähdy eikä jätä mitään maata sivustakatsojaksi. Tässä Viro, Suomi ja Venäjä ovat tehostaneet kolmikantayhteistyötään. Suomen, Viron sekää Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen poliisi- ja miliisiviranomaisten välillä allekirjoitettiin äskettäin sopimus, joka tähtää huumausainerikollisuuden ja sen lieveilmiöiden torjuntaan.
Viron, Venäjän ja Suomen välistä kolmikantayhteistyötä on edistetty myös luomalla ympäristön
kannalta hyvin tärkeä Suomenlahden liikenteen yhteinen ohjausjärjestelmä (VTMIS). Uusi
ohjausjärjestelmä alkaa toimia kesällä 2004.
Monenkeskiselle yhteistyölle on näissä asioissa olemassa vakiintuneet kanavat kuten Itämeren
valtioiden neuvosto ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelma. Itämeren valtioiden neuvosto luotiin heti kylmän sodan päätyttyä, ja sen kautta on tehokkaasti kanavoitu alueen maiden yhteisiä pyrkimyksiä. Sen työhön me tulemme vastedeskin panostamaan aktiivisesti.
Jo nyt, mutta Viron EU-jäsenyyden toteuduttua vielää selkeämmin, Suomi ja Viro voivat suunnitella alueellisia toimiaan, erikseen ja yhdessä, EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelman puitteissa. Pohjoinen ulottuvuus on keskeinen kanava yhteistyön kehittämisessä Venäjän kanssa, ja toiminta sen puitteissa riippuu jäsenvaltioiden ja yhteistyökumppanien halusta ja tarpeista. Suomella ja Virolla on Venäjän rajanaapureina yhteistyön edistämisessä olennainen rooli. Valtiomme eivät jätä yhtään kiveä kääntämättä saavuttaakseen yhteiset päämäärät tämän ohjelman puitteissa.
Euroopan unionin laajentuminen antaa vahvan kasvusysäyksen koko Itämeren alueelle. Laajentuminen kannustaa parantamaan alueen keskinäistä rajat ylittävää infrastruktuuria niin maa- ja meriliikenteen, tietoliikenteen kuin energiaverkkojenkin osalta. Euroopan unionin pohjoinen ulottuvuus toteutuu tämän rakennustyön kautta. Sen ympäristöohjelma taas on keskeinen uusi elementti alueen ympäristöyhteistyössä. Tärkeä esimerkki tästä on pohjoisen ulottuvuuden jättiläishankkeena toteutettava Pietarin lounainen puhdistamo, joka tulee merkittävästi vähentämään päästöjä Itämereen.
Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen odotukset kohdistuvatkin perustellusti Itämeren maiden
hallituksiin, jotta ne yhteistyötään tiivistämällä pystyisivät edistämään myös pehmeää turvallisuutta. Niiden on sekä EU:n tasolla että alueellisesti Itämeren maiden neuvoston puitteissa vastattava näihin odotuksiin.
Me suhtaudumme luottavaisesti niihin mahdollisuuksiin, jotka EU:n jäsenyys Virolle pian avaa. Kahdenkeskiset poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset suhteet ovat vaikuttaneet tähän asti ja vaikuttavat varmasti tulevaisuudessakin suotuisasti molempien valtioiden kehitykseen.
Samalla uskomme, että Suomessa ollaan pääsemässä niistä aiheettomista peloista, joita vielä
hiljakkoin esitettiin Viron veropolitiikan ja virolaisen työvoiman maahanmuuton aiheuttamasta kilpailutilanteen terävöitymisestä Suomen työmarkkinoilla. Uskomme myös, ettei Virollakaan toisaalta ole syytä epäillä Suomen vahvaa työmarkkinayhteistyötä ja sosiaaliturvaa Viron dynaamisen kehityksen jarruttamisesta.
Tiiviissä yhteistyössä ja keskinäisessä yhteisymmärryksessä voimme löytää parhaat ratkaisut
takaamaan sekä kahdenvälisten suhteiden kehityksen että Itämeren alueen ja EU:n
kokonaiskehityksen.
Kristina Ojuland
Erkki Tuomioja
