Kiinan Kafka, Camus vai Marquez?
Kiinan Henanin maakunnassa syntyi 1990-luvulla verenmyynnin boomi, jonka avulla köyhät kyläläiset maaseudun pikkukylissä uskoivat pääsevänsä rikkauksiin ja parempaan elämään käsiksi. Verenluovutusboomi synnytti kyllä sillä rikastuneita verenimijäpohattoja, mutta välinpitämättömyys verenkeruun hygieniasta johti nopeasti levinneeseen AIDS-epidemiaan, joka paikoin autioitti siitä pahiten kärsineitä kyliä ja vei tuhansittain ihmisiä ennenaikaiseen hautaan.
Yan Lianken romaani perustuu näihin tapahtumiin ja kuvaa fiktiivisen Ding-kylän tarinan Ding-suvun kautta. Kertojana on Ding Huin poika, jonka kyläläiset myrkyttivät tämän ollessa 12-vuotias kostaakseen paikallisesta verikauppiaasta maakunnalliseksi kihoksi nousseelle, ensin kyläläisten keskuuteen AIDSin levittäneelle ja sitten näiden hädällä rikastumistaan jatkaneelle Ding Huille. Kuollut poika jatkaa kertomusta ulkopuolisen silmin aina uudelleenhautaamiseensa saakka, joka on isän uusin bisnes-idea. Aiemman arkunmyyntibisneksensä jatkoksi hän on ruvennut järjestelemään naimattomina kuolleiden naittamista keskenään ja uudelleenhautaamista yhdessä. Omaiset, jotka haluavat varmistaa kuolleille rakkailleen hyvät kuolemanjälkeiset olot, ovat tästä avioliittojen järjestämisestä valmiita myös maksamaan.
Kirjan päähenkilö on Ding Huin isä ja kertojan isoisä Ding Shuiyang, paikallinen opettaja, joka kauhistuneena seuraa poikansa uraa ja koettaa toimia kyläläisten luottohenkilönä muuttaen koulunsa tautiin sairastuneiden hoitolaksi, mutta joutuu sairainakin ahneiden kyläläisten juonittelun tuloksena syrjäytetyksi.
Yania on verrattu Albert Camus’hun, jonka Rutto tulee toki helposti mieleen Ding-kylän tarinasta, sekä Franz Kafkaan. Yanille myös myönnettiin tänä vuonna Kafkan nimeä kantava tshekkiläinen kirjallisuuspalkinto. Minulle kuitenkin tuli mieleen myös latinalaisamerikkalainen maaginen realismi vertailukohteena.
Kiinalaisesta kirjallisuudesta emme paljoa Suomessa tiedä eikä Yaniakaan ole suomeksi saatavilla, vaikka se on julkaistu useilla euroopalaisilla kielillä. Vuonna 1958 syntynyt Yan asuu Pekingissä. Hän on myös ollut Kiinan armeijan palveluksessa ja saanut kiinalaisia kirjallisuuspalkintoja, mutta hänen satiirinen ja yhteiskuntakriittinen kerrontansa ei kuitenkaan ole vallanpitäjien suosiossa. Tämä kirja on julkaistu kiinaksi Hongkongissa, mutta ei manner-Kiinassa, koska sen katsottiin käyttävän ”synkkiä kuvauksia liioitellen AIDS:in vahingollisuutta ja pelottavuutta”.
Marraskuu 2014
