Diplomaatin arkea
Viime joulukuussa kuollut, ulkoministerön palveluksessa pitkän päivätyön tehnyt lähetystöneuvos Roope Jussila julkaisi viisi vuotta sitten ”diplomaattiset mustelmansa” eli muistelmansa kokemuksistaan suomalaisena diplomaattina. Omakustanteena kirja on kuitenkin saanut varsin vähän huomiota.
Se on vahinko, sillä hauska ja persoonallinen kirja on hyvinkin tutustumisen arvoinen. Mitään suuria paljastuksia tai laajoja analyysejä Suomen ulkopolitiikasta kirja ei pyrikään tarjoamaan. Salaisuuksia ei paljasteta myöskään kohtaamisista esim. paavin, Jane Fondan tai Tarja Halosen kanssa. Sen sijaan kirja kertoo huumorilla ja uskottavasti diplomaattien arjesta San Fransiscosta ja Marseillesta Lagosiin, Algerista Ankaraan ja Tunisista Prahaan. Edustamisen, cocktail-kutsujen, protokollahuolien, vaikeuksiin hakeutuneiden kansalaistemme auttamisen ja asemamaan byrokratian kanssa painimisen arki on kirjaimellisesti hyvin hikistä ja arkista työtä.
Työ voi myös olla hyvin vaarallista. Liikenne, sähkökatkot, korruptio ja pikkurikollisuus ovat jokapäiväinen riesa Lagosin kaltaisissa asemapaikossa, mutta kokonaan toiselle eksistentiaaliselle tasolle turvallisuuskysymykset nousivat Algerissa. Siellä fundamentalistien voittamien vaalien mitätöimisen jälkeen vuonna 1991 alkanut terroriaalto ja sisällissota saatoi vaihtelevien arvioiden mukaan vaatia ehkä 100 000 ihmisen hengen.
Tässä sodassa kaikki ulkomaalaiset olivat lähes automaattisesti islamistien kohteita. Ystävällinen taksinkuljettaja neuvoi Jussilaa istumaan auton etuistuimella vieressään, sillä vain ulkomaalaiset istuivat takapenkillä ja ”he” tietävät sen. Suurlähettiläs sai pian tarpeekseen ja evakoitui naapurimaahan ja jätti Jussilan yksin asiainhoitajaksi. Algeria ei kuitenkaan ollut pelkkää sotaa ja pelkoa, kuten Jussilan mielenkiintoinen kuvaus Saharan matkoistaan kertoo.
Paitsi diplomaatin arjesta Jussila kertoo myös kissoista, jotka useimmiten kulkivat nimellä Matti ja Maija. Niitä hänelle kertyi sekä itse hankittuja että hyvään kotiin turvaan hakeutuneita usein kappalein kaikissa asemapaikossa. Kissaihmisen osaamiselle oli käyttöä myös Miskan ja Rontin Mäntyniemeen muuton avustamisessa.
Maaliskuu 2014
