Robinson, 400 s., EU 2003
Paras demokratia mitä rahalla saa
Greg Palastin kirjan alaotsikko tuntuu mahtipontiselta luvatessaan paljastaa totuuden globalisaatiosta, yhtiöiden huijauksista ja rahamaailman petoksista. Näistä ylisanoista huolimatta Palastin työ edustaa kuitenkin tutkivaa journalismia parhaimmillaan ja antaa aineksia, jos nyt ei koko totuuden löytämiseen, niin kaikkien mainittujen aihepiirien parempaan ymmärtämiseen.
Epäilen onko kukaan Suomessa koskaan kuullutkaan ChoicePoint – aiemmalta nimeltään Database Technologies – nimisestä Atlantassa pääkonttoriaan pitävästä amerikkalaisyhtiöstä. Kyseinen firma on kuitenkin se joka Palastin mukaan käänsi Yhdysvaltain edelliset presidentinvaalit Bushin voitoksi. Kuten muistetaan niin puoluepoliittisesti jakaantunut USA:n korkein oikeus äänin 5-4 hylkäsi lopulta kanteet Floridan osavaltion ääntenlaskennasta ja pysytti voimassa tuloksen jossa Bushille todettiin 537 äänen enemmistö. Sitä ennen oli tehty jo runsaasti esityötä, jotta tällainen tulos saatiin aikaiseksi.
Floridan lainsäädäntö evää kaikilta rikoksista joskus tuomitutuilta äänioikeuden siitä riippumatta, ovatko he rikoksensa sovittaneet vai ei. Tällä perusteella Floridan kuvernööri Jeb Bush ja valtiosihteeri Katherine Harris antoivat vaalilautakunnille ohjeen poistaa n. 57 700 nimeä äänioikeutettujen luettelosta. 54 % näistä oli mustia ja latinoita eli väestöryhmiä joiden ylivoimainen enemmistö äänestää demokraatteja.
Tällainen kansalaisoikeuksien evääminen rikostuomion saaneilta on jo sellaisenaan mielenkiintoinen piirre demokraattiseksi katsotussa valtiossa. Läheskään kaikki osavaltiot eivät tällaista menettelyä harjoitakaan, mikä jo puolestaan saattaa ihmiset kotivaltion perusteella keskenään eriarvoiseen asemaan.
Se että Floridassa noudatetaan osavaltion omaa lakia ei ole moitittavaa, mutta tapa jolla lakia sovellettiin ei kestä päivänvaloa. Palastin huolellisesti dokumentoidut tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että noin 90 prosenttia niistä jotka näin puhdistettiin vaaliluetteloista olivat listalla virheellisin perustein. ChoicePoint liittyy asiaan sen vuoksi, että Floridan osavaltio yksityisti rikostuomion saaneiden listan laatimisen ja tarkistamisen kyseiselle yhtiölle neljän miljoonan dollarin sopimuksella. Yksityiskohdat siitä miten tämä tehtiin – ja miten jätettiin tarkistukset tekemättä – sekä siitä miten varmistettiin että virheellisesti listoilta poistetut äänestäjät olivat joka tapauksessa 44 prosenttisesti mustia amerikkalaisia voi lukea Palastin armottomasta raportoinnista.
Tällaisten tietojen olettaisi olleen etusivun uutisia, ja niin ne olivatkin – Englannissa, jossa Palast on avustanut BBC:tä, Guardiania ja Observeria. USA:ssa CBS:n uutisille tiedon pimittämiseen riitti tarkistussoitto kuvernööri Jeb Bushille, joka oli kiistänyt tietojen paikkansapitävyyden. Vasta kun korkein oikeus oli vahvistanut George W. Bushin vaalien voittajaksi asia pääsi USA:ssakin laajempaan julkisuuteen, kadotakseen sieltä taas syyskuun 11. päivän jälkeen, jolloin varjon heittäminen Bushin ylle katsottiin sopimattomaksi ja epäisänmaalliseksi toiminnaksi.
Muita Palastin käsittelemiä aiheita ovat Bushin perheen liiketoimet – mukaan lukien aiemmat epäilyt yhteyksistä Osama Bin Ladenin yrityksiin – sähkömarkkinoiden avaaminen USA:ssa, Enronin kansainvälinen liiketoiminta, äärioikeistolaisen evankelistan Pat Robertsonin businekset, USA:n entisen Chilen suurlähettilään tunnustukset Chilen sotilaskaappauksen tukemisesta, päästökaupan kummajaisia, sekä luontoon että alkuperäisasukkaisiin kohdistuneet öljytuhot Alaskassa, vankiloiden yksityistämisen seuraukset. Kaikkia Palastin väitteitä ei tarvitse tarkistamatta niellä eikä hänen mielipiteitään allekirjoittaa, mutta tällaisen tiedon ja analyysin sivuuttamiseen ei ole aihetta.
elokuu 2003
