Suomen Historiallinen seura, 174 s., Helsinki 1998
Fennomania ja arkkitehtuuri
Istuin 60- ja 70-luvulla toistakymmentä vuotta kahden viikon välein Ilkka Taipaleen kanssa Helsingin sosdem valtuustoryhmän kokouksissa. Päällimmäisiä muistikuviani on, miten Ilkka ilmestyi joka kerta kokoukseen ison kassin kanssa ja latoi siitä pöytään pinon uusimpaa kirjoittamaansa, toimittamaansa tai vähintään toimituttamaansa ja Rauhankirjallisuuden edistämisseuran tms. vastaavien bulvaaniensa nimissä julkaisemaansa kirjaa, jonka sitten illan kuluessa pani kaikki muidenkin puolueiden valtuutetut ostamaan.
Ilkan aktiivisuus ei vuosien varrella ole tässäkään suhteessa kovin paljoa laantunut, kuten tämäkin Taipaleen inspiroima Sirpa Hailan arkkitehtielämäkerta Sebastian Gripenbergistä todistaa. Gripenberg on piirtänyt mm sekä Kellokosken että Hatanpään sittemmin mielisairaalakäyttöön päätyneiden kartanoiden päärakennukset. Hatanpäässä sijaitsevasta arboretumista Ilkka sai inspiraation perustaa samanlainen myös Kellokoskelle. Kellokoski konserninsa – sairaalan ja Itämerikeskuksen – rönsyihin liittyen Ilkka halusi myös toimituttaa historiikin sairaalan suunnittelija Gripenbergistä. Sen toteuttajaksi sopi arkitehtuurihistorioitsija Sirpa Haila, jolla oli oma laajempi hankkeensa kirjoittaa Gripenbergistä. Taipaleen ja Hailan esipuheista voi päätellä, miten Ilkan tässäkin tapauksessa onnistui pelkistää hankkeen rahoitus pelkäksi psykologiseksi kysymykseksi.
Sebastian Gripenberg on ollut etevä arkkitehti, jonka työt tänään ovat suojelukohteita, mutta ei sellainen että hänen työnsä erityisemmin erottautuisivat ajan muiden arkkitehtien töiden joukosta. Merkittävämmin hän onkin rakennetun ympäristön kehitykseen Suomessa vaikuttanut aktiivisena fennomaanina, senaattorina ja poliittisesti nimitettynä rakennushallinnon pääjohtajana.
Hailan työ kertoo mielenkiintoisella tavalla politiikan, kulttuurin ja rakentamisen suhteista 1800-luvun ja vuosisadan vaihteen Suomessa. Haila kertoo taitavasti ja oivaltavasti näistä suhteista, unohtamatta Sebastian Gripenbergin henkilöä ja hänen monipuolisen kulttuurisukunsa muita merkittäviä vaikuttajamiehiä ja -naisia – jälkimmäisistä mainittakoon vain hänen sisarensa Alexandra ja tyttärensä Maggie.
joulukuu 2000
