Palasin eilen viikon matkalta Vietnamiin ja Japaniin ja olen oppinut taas lisää maailman tilasta sekä voinut kertoa niin pohjoismaisesta mallista kuin Historioitsijat ilman rajoja-verkoston tavoitteista. Vietnamilaiset historioitsijat kertoivat, ettei heillä olisi ongelmia sen enempää japanilaisten, amerikkalaisten kuin ranskalaistenkaan kanssa aikoinaan vaikean historian käsittelyssä, mutta kiinalaisten kanssa on.
Kiinalla ja kaikilla sen naapureilla on ongelmia yhteisen historiansa käsittelyssä tavalla, joka ylläpitää jännitteitä ja vastakkainasetteluja. Tämä koskee myös Kiinan suhdetta Koreoihin ja Japaniin, mutta aivan erityisen vaikeita tuntuvat ongelmat olevan Korean ja Japanin välillä. Jopa niin, että jotkut toivoivat jonkun kolmannen tahon, kuten Historioitsijat ilman rajoja -verkoston, voivan auttaa avoimen ja menneisyyden vaikeimpia vaiheita käsittelevän historiadialogin käynnistämisessä maiden historioitsijoiden kesken.
Historian käsittely on myös tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, sillä jos ei tunne historiaa ei näe tulevaisuuteenkaan ja voi jäädä erilaisten konflikteja ruokkivien ja ylläpitävien myyttien vangiksi.
Mielenkiintoisimpia monista tapaamisistani oli Tokiossa käynti Peace Boatin toimistolla. Sen jälkeen kun Peace Boatin (http://peaceboat.org/english/ ) iso risteilyalus vieraili viime kesänä Helsingissä olen ymmärtänyt, ettei kyse ole mistään pienyrityksestä. Se kuinka isosta organisaatiosta on kyse, oli silti minulle uutta. Heidän toimistossaan on satakunta työntekijää, jonka lisäksi siellä päivittäin käy ehkä saman verran vapaaehtoistyöntekijöitä.
Laivaristeilyjen järjestäminen ei ole sekään pikkujuttu, mutta heillä on myös aika pitkälle valmis suunnitelma uuden kokonaan oman parintuhannen hengen, osittain aurinkopurjeiden avulla liikkuvan ekoristeilyaluksen rakennuttamisesta Suomessa Akerin telakalla.
Peace Boat sai alkunsa reaktiona Japanin hallituksen vuonna 1982 tekemään päätökseen, jolla se ohjeisti oppikirjojen tekijöitä, ettei Japanin naapureihin kohdistamia toimia toisen maailmansodan alla enää saanut kutsua ”miehitykseksi” vaan piti kirjoittaa ”etenemisestä”. He ryhtyivät järjestämään laivalasteittain japanilaisia tapaamaan ensin naapurimaiden ihmisiä ja käymään yhdessä läpi vaikean historian ikävimpiä vaiheita. Nyt saatoimme todeta, että Peace Boatin ja HWB:n tavoitteissa on paljon yhteistä ja kartoitimme myös mahdollisia yhteistyömuotoja. Laivanvarustajaksi emme kuitenkaan HWB:ssä ole ryhtymässä.
24.2. 2019
