Viikko sitten Ukrainassa valittiin uusi rada eli parlamentti. Vaalit sujuivat kaikkien tarkkailijoiden mukaan moitteettomasti ja vaalit ovat saaneet tunnustuksen Venäjää myöten. On tärkeätä, että Ukrainalla on nyt keväällä vaaleissa kiistattoman demokraattisen legitimiteetin saaneen presidentti Poroshenkon rinnalla myös yhtä selvän legitimiteetin omaava parlamentti. Hyvää tuloksessa on myös se, että äärinationalistiset ja ei ihan syyttä fasisteiksikin leimatut ryhmittymät jäivät äänikynnyksen alle, lukuunottamatta radikaaleja, joiden kannatus jäi sekin alle kahdeksan prosentin.
Kaikki eivät kuitenkaan voineet äänestää sen enempää Krimillä kuin separatistien hallitsemilla alueilla Donetskin ja Luhanskin ympäristössä. Muuallakin äänestysprosentti jäi melko alhaiseksi, heijastaen monien tuntemaa syvää epäluottamusta maan hallitsemistapaan.
Vaalit eivät siten Ukrainan ongelmia vielä ratkaisseet vaan se, miten valmiita valitut edustajat ovat tarttumaan Ukrainan konkurssikypsän talouden kohentamisen edellyttämiin välttämättömiin reformeihin ja maan oikeusvaltiota jäytävän korruption kitkemiseen. Maa hakee ja tarvitsee miljardeittain tukea EU:lta ja kansainvälisiltä rahoitusinstituutioilta, mutta sen on oltava tiukan ehdollista niin varojen käytön läpinäkyvyyden kuin taloudellisten ja poliittisten reformien suhteen.
Maan eheyden ja suvereniteetin palauttamiseksi ei ole näköpiirissä muuta tietä kuin Minskissä Ukrainan ja Venäjän presidenttien tekemien sopimusten täytäntöönpanon kautta. Tilanteen arvioimista vaikeuttaa se, että siitä mitä on sovittu on erilaisia tulkintoja, joihin on vaikea ottaa kantaa niin kauan kun kaikki sopimukset eivät ole julkisia. On silti ilmeistä, että myös Ukrainan on vielä tehtävä paljon työtä sopimusten täytäntöön panemiseksi, mutta katseet kohdistuvat vielä enemmän Venäjän rooliin.
Parhaillaan käynnissä olevat separatistien ”kansantasavaltojen” vaalit ovat niin absurdi näytelmä, että Venäjänkin pitäisi ymmärtää olla antamatta niille tunnustusta. Se olisi myös vastoin Putinin vakuutusta siitä, että Venäjä ei halua luoda Ukrainaan mitään jäädytettyä konfliktia. Ukraina on jo myöntynyt antamaan Itä-Ukrainan alueille laajan vaaleihin perustuvan itsehallinnon, mutta se voidaan toteuttaa vain Ukrainan lainsäädännön mukaisessa järjestyksessä.
