Ns. islamistisen valtion – joka ei ole sen enempää islamistinen kuin valtiokaan – eli ISILin toiminta ja sen aiheuttamat tuhot ja uhka vaativat koko kansainväliseltä yhteisöltä vahvaa, yhteistä toimintaa. ISILin vastaiseen kansainväliseen, koalitioksikin kutsuttuun yhteistyörintamaan kuuluu tällä hetkellä ainakin siihen tavalla tai toisella ilmoitautuneena 60 valtiota.
ISILin kaltaista pöyristyttävään terroriin turvautuvaa ääriliikettä ei nujerreta vain sen toimintalueen ulkopuolisten maiden ilmaiskuilla. Sen vastainen taistelu edellyttää YK-johtoista kokonaisvaltaista strategiaa, joka pitää sisällään alueen maiden kapasiteetin kehittämisen, terroristien resurssien ja toimintamahdollisuuksien heikentämisen sekä humanitaarisen avun.
ISILin vastaiseen toimintaan kuuluvat maat osallistuvat ja antavat tukea kukin omien resurssiensa mahdollistamalla tavalla. Suomi on myöntänyt Syyrian konfliktiin humanitaarista apua yhteensä 28,3 miljoonaa euroa (vuodesta 2011), josta 8,5 miljoonaa kuluvan vuoden aikana. Suomen tukema kehitysyhteistyö on tänä vuonna suuruudeltaan noin 10 miljoonaa euroa ja se jakaantuu tukeen syyrialaispakolaisia vastaanottavien naapurimaiden tukemiseen – suurimpana Libanon – sekä maan tulevaan jälleenrakennukseen ja sen suunnitteluun. Irakin osalta Suomi myönsi 500 000 euroa kesäkuussa 2014 Maailman ruokaohjelman WFP:n avustustyöhön Irakissa ja tukee maassa kuluvana vuonna kehitysyhteistyövaroin noin miljoonalla eurolla naispakolaisten asemaa ja naisten poliittisen osallistumisen vahvistamista.
Sotilaallisiin toimiin Suomi ei osallistu, mutta harkitsemme mahdollisuutta osallistua Irakin armeijan ja turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen. Tämä on välttämätöntä, sillä viime kädessä ääriliikkeiden torjuminen riippuu niiden uhkaamien maiden omasta kyvystä ja halusta toimia niitä vastaan.
Eurooppa-neuvosto tuomitsi jo päätelmissään 30. elokuuta jyrkästi ISILin väkivallan ja ihmisoikeusloukkaukset sekä vaati syyllisiä vastuuseen teoistaan ja maanantaina 20.10. Luxemburgissa kokoontuva ulkoasiainneuvosto jatkaa nyt ponnisteluja toimivien avainten löytämiseksi kriisien ratkaisuun. Yksi aihe on, miten EU pääsisi mahdollisimman tehokkaaseen yhteistyöhön myös Turkin kanssa Syyrian ja Irakin kriiseissä.
Turkin edellytetään tekevän kaikkensa ISIL-uhan torjumiseksi ja Kobanin auttamiseksi. Turkki on sitoutunut ISILin vastaiseen laajaan kansainväliseen koalitioon ja jatkaa parhaillaan keskusteluja eri tasoilla koalition ponnistelujen vahvistamiseksi. Maan hallitus on pyytänyt ja saanut parlamentiltaan suostumuksen tarvittaessa käyttää sotilaallista voimaa ISIL:iä vastaan myös maansa rajojen ulkopuolella. On vaikea ymmärtää mikä olisi sellainen tilanne jossa sitä käytettäisiin ellei juuri Kobanen asukkaita uhkaavan mahdollisen kansanmurhan estäminen.
On kuitenkin huomattava, että Turkki pitää edelleen rajansa auki kurdipakolaisille Syyriasta – myös Kobanesta. Maahan on paennut Kobanen taisteluja yli 180 000 syyrialaista. UNHCRn mukaan Turkki on ottanut tähän mennessä vastaan yhteensä yli 1.6 miljoonaa pakolaista.
Turkin sisäinen kurdikysymyksen ratkaisuprosessi ja ihmisoikeuksien turvaaminen on saanut alusta alkaen Suomen ja EU:n täyden tuen. Prosessilla pyritään saavuttamaan pysyvä ratkaisu konfliktiin, joka on 30 vuoden kuluessa vienyt Turkissa noin 40 000 ihmisen hengen. Turkki tietää myös, että konfliktin rauhanomainen ja kestävä kurdien oikeudet tunnustava ratkaisu on edellytys sille, että Turkki voi edetä jäseneksi Euroopan Unioniin, jonne haluamme sen toivottaa eurooppalaisia arvoja kunnioittavana ja toteuttavana maana tervetulleeksi.
Samaan aikaan kansainvälinen yhteisö, EU ja Suomi pyrkivät tehostamaan ISILin vastaista taistelua osana Irakin ja Syyrian kriisien kokonaisvaltaista ratkaisua ja kaikkien ryhmien ihmisoikeuksia kunnioittaen. Suomi myös korostaa rankaisemattomuuden torjunnan tärkeyttä koskien kaikkein vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, joihin ISIL-taistelijat ovat mahdollisesti syyllistyneet.
