Sotilaallinen tilanne Itä-Ukrainassa on kehittynyt niin, että Ukrainan armeijan eteneminen on supistanut jo neljännekseen sen alueen, jota separatistit enimmillään pitivät hallussaan. Tätä eivät separatisteille jatkuvasti virtaavat aseet ja muu tuki Venäjältä ole kyennyt estämään. Kahden suuren kaupungin lopullinen haltuunotto ei tule kuitenkaan onnistumaan ilman kasvavaa verenvuodatusta, siviiliuhreja ja humanitäärisen hädän kärjistymistä.
Viime yönä raportoitu venäläisten sotilasajoneuvojen ja tarvikkeiden rajanylitys Ukrainaan on tuskin mikään uuden tilanteen luomisyritys vaan paremminkin jatkoa sille, miten tukea on tätä ennenkin toimitettu. Nyt vain sattui olemaan tavallista luotettavammat ja riippumattomammat todistajat näköetäisyydellä liittyen yrityksiin saada Venäjän kolmen sadan rekan humanitääristä apua tuova saattue perille Itä-Ukrainaan.
Tämäkin alleviivaa sitä, että nyt olisi aika vaientaa aseet, antaa muille kun vakaviin sotarikoksiin syyllistyneille mahdollisuus kunnialliseen vetäytymiseen Venäjän puolelle – missä aika monen kotikin on – ja toteuttaa viimeksi presidentti Poroshenkon esittämä rauhansuunnitelma tavalla, joka luo kaikille ukrainalaisille heidän kieleensä tai muuhun taustaansa katsomatta mahdollisuudet turvalliseen elämään heidän kielellisiä ja muita oikeuksiaan turvaavassa hajautetussa valtiossa, joka ei ole riidoissa yhdenkään naapurinsa kanssa.
Tiedämme että Venäjä on avainasemassa sen suhteen, voiko tällainen kehitys toteutua. Se edellyttää aseiden ja tuen lopettamista separatisteille ja yhteistyötä Ukrainan demokraattisesti valitun presidentin kanssa ja uusien parlamenttivaalien häiriötöntä täytäntöönpanoa. Tässä tarkoituksessa on EU Venäjään kohdistetut pakotteet asettanut. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös Ukrainan hallituksen toimia ole seurattava kriittisesti ja edellytettävä sen tekevän myös kaikkensa vastakohtaisuuksien liennyttämiseksi, alueellisen itsehallinnon vahvistamiseksi ja kaikkien ääriaineisten aseellisen toiminnan lopettamiseksi.
Tässä tilanteessa tuo venäläinen humanitäärisen avun saattue voi toimia sekä kriisin kärjistäjänä että sen liennyttäjänä. Aito humanitäärinen apu, jota Ukrainan hallitus, monet EU-maat sekä humanitääriset järjestöt ovat myös toimittaneet, on tervetullutta myös Venäjältä. Edellytys tietenkin on, että se tapahtuu Ukrainan valvonnassa ja Kansainvälisen Punaisen Ristin toimesta. Ainakin juuri tätä kirjoitettaessa tulleen tiedon mukaan Ukraina, Venäjä ja ICRC olisivat tästä sopineet.
