Euroopan unioni valmistautuu kahden viikon päästä Vilnassa järjestettävään itäisen kumppanuuden huippukokoukseen. Itäinen kumppanuus käynnistettiin neljä vuotta sitten EU:n sekä Armenian, Azerbeidjanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valkovenäjän yhteistyönä, jonka tarkoituksena on vakauden, demokratian ja hyvinvoinnin edistäminen EU:n koko itäisellä lähialueella.
Itäisen kumppanuuden maista neljän kanssa on neuvoteltu vähän erisisältöisistä assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksista, joiden toivotaan olevan valmiina Vilnan kokouksen yhteydessä vahvistettaviksi. Georgian ja Moldovan assosiaatiosopimusten osalta näin onkin, minkä saatoin tänään todeta Suomessa vierailevalle Moldovan ulkoministeri Natalia Ghermanille, mutta Ukrainan osalta tämä on vielä avoinna.
Armenian kanssa oli myös valmiiksi neuvoteltu assosiaatio- ja vapaakauppasopimus, joka kuitenkin neuvotellussa muodossaan raukesi Armenian sovittua Venäjän kanssa liittymisestään Venäjän rakentamaan Euroaasialaiseen tulliliittoon. Jos tämä on Armenian vapaa valinta on EU tietenkin valmis sitä kunnioittamaan, mutta assosiaatiosopimus täytyy nyt neuvotella uuteen uskoon sillä vapaakauppaosio ei ole yhteen sovitettavissa tulliliiton kanssa.
EU:n itäinen kumppanuus ei pyri laajentamaan unionia tai luomaan uutta etupiiriä, eikä EU halua naapureikseen sellaisia maita, joilla olisi ristiriitoja toisten naapurien kanssa. Emme näe, että kumppanimaiden talouskehitystä ja demokratiaa tukevat sopimukset EU:n kanssa olisivat millään tavoin Venäjän tai kenenkään muun maan etujen vastaisia. Nyt näyttää siltä että uhkailun sävyttämiä hyvän naapuruuden ja myös WTO-sitoumusten kanssa ristiriitaisia painostustoimia itäisen kumppanuuden maihin kohdistanut Venäjä näkee näiden maiden EU-lähentymisen jonkinlaisena nollasummapelinä vaikutusvallasta. EU ei voi tällaisia painostustoimia hyväksyä, mutta sen ei pidä myöskään itse antautua sellaiseen ajatteluun johon ne perustuvat.
Mahdollisuuksia allekirjoittaa sopimus Ukrainan kanssa ei tule arvioida ulkoisten tekijöiden ja toimijoiden kannalta, vaan kuten muidenkin sopimuskumppaneiden kanssa siltä pohjalta, miten halukkaita ja kykeneviä ne ovat vilpittömästi ja uskottavaksi toimimaan sopimuksiin kirjattujen arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Vilnan kokous ei kuitenkaan ole mikään päätepiste, vaan Itäinen kumppanuus on jatkuva prosessi. Sopimusluonnos ei raukea vaikkei sitä vielä allekirjoitettaisi eikä EU:n valmius siihen sitoutua myöskään katoa.
13.11. 2013
