Näin ainakin väittää Helsingin Sanomien toimittaja yläkertakirjoituksessaan, jonka otsikossa kerrotaan puolueen marjastavan perussuomalaisten mailla. Jyrki Räikkä näkee puolueen pitkään etsineen itseään milloin mistäkin suunnasta ja lopulta löytäneen ainakin gallupien valossa parhaita tuloksia tuottavan reseptin, perussuomalaisia äänestäjiä kosiskelevan populismin.
Väite populismista ontuu pahasti jo siksi, että se ei lainkaan istu hallituksessa vastuuta ottaneeseen ja sitä johdonmukaisesti kantaneeseen ja talouden pitkän aikavälin kestävyyteen sitoutuneeseen puolueeseen. Tällaisella puolueella ei ole sen enempää halua kuin mahdollisuuksiakaan luvata yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista, toisin kuin nykyisellä oppositiolla. Sen toinen puoli Perussuomalaiset ilmoittautuu avoimesti populistiseksi, mutta se sopii tänään hyvin myös toiseen oppositiopuolueeseen keskustaan.
Sdp:n linjauksista ja niiden ajamisesta hallituksessa ei löydy perustaa populismisyytöksille, ellei sitten kaikkea pyrkimystä eriarvoisuuden vähentämiseen tai Suomen etujen tarkkaan vaalimiseen EU:ssa ja eurokriisin tasapuoliseen hoitoon halua leimata populismiksi. Tässä on kuitenkin kyse vain hallitusohjelmassa tehtyjen kirjausten johdonmukaisesti toteuttamisesta. Se ei ole populismia vaan nimenomaan tasa-arvoa toteuttavan hyvinvointivaltion kestävyydestä huolehtivaa sosialidemokratiaa.
Vielä voi kysyä, onko sitten Sdp:n retoriikassa piirteitä, jotka oikeuttavat syytöksiin populismista tai peräti varotukseen vihapuheeseen lipsahtamisesta? Saattaahan tällaista kissoilla ja koirilla etsien löytää joistain puolueen edustajien yksittäisistä puheenvuoroista, mutta ei viiden muun puolueen kanssa hallitusyhteistyötä tekevän puolueen kannanotoista ja päätöksistä. Toisin kuin Hesarin toimittaja kirjoittaa, eivät ”tuulta haistelevalle populismille tehdyt myönnytykset” ole hämärtäneet Sdp:n linjaa vaan sitä ovat päinvastoin kirkastaneet johdonmukaiset, puolueen arvomaailmaan perustuneet ja eriarvoisuuden vähentämisestä kiinnipitäneet linjaukset.
Siinä HS:n toimittaja on kuitenkin oikeassa, ettei Sdp:n pidä parempaan suuntaan kääntyneiden gallup-lukujen lumossa luopua jatkuvasta itsetutkiskelusta. Ja sekin on totta, että Sdp tietää edelleen paremmin sen, mitä emme halua kuin sen, miten toteutamme sen mitä haluamme, mutta tämän me ymmärrämme itsekin.
29.8. 2012
