Eduskunta on päättänyt tavallista pidempään venyneen kevätistuntokautensa saatuaan uuden hallituksen virkaansa ja saatuaan hyväksyttyä myös ensimmäisen lisäbudjetin, jota ilman julkiset työllistämistoimet olisivat kohta pysähtyneet rahan ehtyessä. Suomen politiikkaa koettelee kuitenkin, kuten koko Eurooppaa, EU:ssa edelleen jatkuva hätätyö Kreikan pystyssä pitämiseksi. Kreikan parlamentti hyväksyi dramaattisten vaiheiden jälkeen uudet sopeutustoimet. Sen jälkeen saattoivat euroalueen finanssiministerit lauantaisessa puhelinkokouksessaan myös sopia, että Kreikka saa seuraavan erän viime vuonna päätetystä 110 mrd euron tukipaketista käyttöönsä niin, että myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF on edelleen talkoissa mukana.
Tämä ei tarkoita kuitenkaan kuin vain joidenkin viikkojen lisäajan ostamista ennen kuin seuraavat päätökset jälleen uusista tukitoimista on saatava aikaan. Hyvää on, että pyrkimys saada myös Kreikkaa luotottaneet pankit kantamaan osansa sijoittajavastuusta on jonkinasteisesti myötätuulessa, mutta mitään takeita ei ole siitä, että seuraavakaan tukipaketti olisi muuta kuin taas uuden lisäajan kallista ostamista velkasaneerauksen lykkäämiseksi. Siksi Suomessa jo ennen hallituksen muodostamista Portugalin tukipaketin hyväksymisen yhteydessä tehty ja halltusohjelmaan kirjattu linjaus, että Suomesta ei enää anneta uusia takauksia tai lainoja ilman vakuuksia on oikea. Se myös sisältää selkeästi sen, että ilman tällaisia vakuuksia emme osallistu uusiin tukipaketteihin.
On selvää, että tällainen linjaus poikkeaa Suomen aikaisemmasta linjasta ja herättää muualla huomiota ja voi tuoda mukanaan joitain hankaliakin seurauksia. Ne kuitenkin punnittiin jo ennakkoon ainakin sosialidemokraattien keskuudessa hyvin tarkkaan ja huolellisesti kun linjaan sitouduttiin. Saattaa myös olla niin, että pidemmällä aikavälillä palaute voi muuttua kielteisestä myönteiseksi.
Epäily Kreikan velkakestävyydestä oli yksi keskeinen syy jo yli vuosi sitten siihen, että SDP ei hyväksynyt Kreikan tukipakettia eduskunnassa. Jos velkakestävyyttä ei ole on velkasaneeraus pakostakin edessä. Yhtä totta kuin ettei täysin hallittua valtion velkasaneerausta ole olemassa on se, ettei ole myöskään enää olemassa täysin hallitsemattoman velkasaneerauksen mahdollisuutta, koska markkinat ja sijoittajat ovat jo reilun vuoden ajan itse ennakoineet sitä ja varautuneet siihen. Riskejä toki on, ennen kaikkea muihin heikompiin eurotalouksiin kohdistuvan tartuntavaaran osalta, mutta niihinkin voidaan varautua kuten epäilemättä varmuussuunnitelmissa on tehtykin.
3.7. 2011
