Heidi Hautala arvostelee Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa yleensä ja erityisesti Dalai Laman välttelyä tämän syksyllä 2006 Suomeen tekemän vierailun yhteydessä. HS:n mukaan Hautala kirjoittaa blogissaan, että ulkoministeri Tuomioja ”suorastaan valehteli minulle samana syksynä, kun otin asian puheeksi eduskunnan kyselytunnilla” ja sanoi ettei mitään Kiinan painostusta ollut. ”Tiedän ja vannon että painostusta oli. … Diplomaatit yrittivät kaikin tavoin vaikuttaa jo siihen, että Dalai-Laman edustajat eivät tule edes [Asem-kokouksen yhteydessä] järjestettävään kansalaisfoorumiin”. Täytyi ensin tarkistaa mitä kyselytunnilla 6.10.2006 sanottiin. Ulla Anttila kysyi valtioneuvoston jäsenten osallistumisesta Dalai Laman Suomen vierailuun. Ensin vastasi kulttuuriministeri Tanja Karpela ja minä jatkoin toteamalla, ettei hallitus ole tällaista käsitellyt ja jokainen ministeri ratkaisee itse miten tällaiseen tapaamispyyntöön suhtautuu. Yhtenä jatkokysymysten esittäjänä Heidi Hautala sanoi, ”että tätä Asem-kokousta ei millään tavalla haluttu vaarantaa, ja on hyvin tiedossa, että Kiinan viranomaiset käyttävät kaikki keinot pelottaakseen erilaisia hallituksia tilanteessa, jossa esimerkiksi Dalai Lama on tulossa johonkin maahan. Kysyn vaan, että jos aina annetaan periksi näille painostusyrityksille, niin eikö se tarkoita sitä, että jokainen seuraava painostusyritys on aina entistä vahvempi. Eihän kiristykseen pidä suostua.” Tähän vastasin: ”Kysymykseen sisältyy sellainen käsitys, väittämä, että olisi tässä tapauksessa annettu periksi jollekin painostukselle. Tällaista painostusta ei ole.” Kun en todellakaan muista mitään minuun ulkoministerinä kohdistunutta painostusta tai että sellaisesta olisi minulle raportoitu, koetin tarkistaa myös muistiinpanoistani mitä niistä tähän liittyen voisi löytyä. Ainoan asiaan liittyvän merkinnän löysin ulkoministeritapaamisesta Kiinan ulkoministerin Li Zhaoqingin kanssa Asem-kokouksen yhteydessä 11.9. 2006. Merkintäni mukaan ”[r]unsaan puolen tunnin keskustelumme delegaatioiden kanssa käsittelee Lähi-Itää, Irania ja Tiibetiä – Li varoittaa yhteydenpidosta Dalai Lamaan – ja sujuu leppoisasti, myös siinä vaiheessa kun lopuksi otan esiin kysymyksen heidän juuri käyttöön ottamistaan uusista rajoituksista ulkomaisten tietotoimistojen toiminnalle Kiinassa.” Leppoisuudesta päätellen en kokenut Dalai Lama -viittausta painostuksena, vaan Kiinan hyvin tunnetun kannan tavanomaisena toistona. Tuskinpa Li’kään rekisteröi huoltani tiedonvälityksen rajoituksista erityisenä painostuksena. Eri asia on, että Kiinan hyvin tunnettu suhtautuminen Dalai Lamaan saattoi vaikuttaa Asem-järjestelyistä vastannaisiin virkamiehiin tai muihin ministereihin heidän harkitessaan tapaamisia, mutta ulkoministeriössä ei koettu sellaista painostusta asiassa, jota olisi välitetty eteenpäin. Olin itse vähän aikaisemmin ulkoministerinä tavannut toisinajattelijana pidetyn Kiinan itsenäisen ammattiyhdistysliikkeen edustajan Harry Wun Helsingissä. Vasta jälkeenpäin tästä tiedon saanut Kiinan lähetystö paheksui tätäkin, mutta ei se olisi vaikuttanut tapaamiseen, vaikka moitteet olisivat tulleet ennen sitä. 13.2. 2011
13.2.2011
