Valtiovarainministeriö esitti viime viikolla laskelmansa Suomen talouden ns. kestävyysvajeesta ja vaati 10 miljardiksi arviomansa vajeen kuromista umpeen seuraavalla vaalikaudella. Kun puolueet eivät heti lämmeneet ministeriön madonluvuille on Raimo Sailas jälleen haukkunut ne. Hänen mielestään ne syyllistyvät itsepetokseen, kun eivät ole heti asettuneet virkamiesten ruotuun vaan yrittävät vikistä vaalien yli. Mitä julkisen talouden vajeeseen tulee on se tosiasia, johon tulevien hallitusten on puututtava. VM:n lähtökohdissa on kuitenkin kolme virheellistä premissiä. Sen kasvuennusteet, jotka tietenkin ratkaisevasti määrittävät vajeen todellisen kehityksen, ovat kauniisti sanoen varovaisia. Toiseksi ministeriö esittää etupainotteista ohjelmaa vajeen kukistamiseksi jo yhden vaalikauden puitteissa. Kolmanneksi ministeriö katsoo, että vajeesta 3/4 on katettava menoleikkauksilla ja enintään 1/4 verojen korotuksilla. Kasvuennuste voi osua oikeaankin, vaikka se poikkeaa alakanttiin useimpien ekonomistien näkemyksistä.Sellaisena se kuitenkin, tarkoitetusti tai tiedostamatta, palvelee myös VM:n virkamieskunnan uusliberalismista sävynsä saaneita ideologisia näkemyksiä julkisen talouden kurittamistarpeesta. Etupainotteisuus on jo selvemmin poliittinen valinta, puhumattakaan siitä että leikkaus/veronkorotus-suhteen määrittäminen on nimenomaan ideologinen valinta virkamiehiltä, jotka sitä paitsi ovat itse ajaneet Suomen taloutta tähän tilaan ylimitoitetuilla veroaleohjelmillaan. Realistisempi kasvuennuste, pitempi tasapainottamisaikataulu ja leikkausten ja veronkorotusten suhteen muuttaminen päinvastaiseksi kuin VM esittää tekee tulevan talouspolitiikan linjauksista jo aivan erinäköiset kuin mitä VM ajaa. Seuraavat hallitusneuvottelut tulevat joka tapauksessa olemaan taloustilanteenkin vuoksi tavallista vaikeammat, emmekä edes tiedä minkälaisen lisälaskun eurokriisi vielä Suomellekin tuottaa. On politiikan häpeä, että puolueilla ei mielikuvapolitikoinnilta riitä aikaa ja tahtoa pitkäjänteisten ja kestävien tavoitteellisten toimintaohjelmien laatimiseen. Se jättää silloin tilaa sellaiselle demokratiaa halventavalle virkamiesten politikoinnille ja ohjaksien haltuunotolle, jolle iso osa mediaakin nykyisessä politiikanvastaisessa ilmapiirissä kernaasti taputtaa.
15.12. 2010
